torstai 19. kesäkuuta 2008

Raparperimarenkitorttu inkiväärisiirapilla

Hoksasin sitruunamarenkitortun ohjeen Haaveena kahvila- blogista. En ole kokeillut marenkia kuin pavlovassa, joten ohje kutkutteli. Even kommentti "Raparperikiisselilläkin tämä piirakka olisi varmasti maukas sesonkiherkku" kaikui korvissani selvänä yllytyksenä, joten ei kun kokeilemaan. Varsinkin kun pastapään äidin vierailun jäljiltä jääkaapistamme löytyi raparperinvarsia - kiitosta vaan sinne suunnalle! Lasten kanssa leipoessa oli taas mukavaa - paitsi siinä kohtaa kun kiisseli ensin epäonnistui ja yritin erottaa läpinäkyviä mutuja raparperipaloista säästääkseni jälkimmäiset ja joku huohottaa niskaan kysyen: "Mitä noi klimpit on? räkää! mitä sä teet? miks pitää tehdä noin?" nooh, siitäkin selvittiin...

Raparperimarenkitorttu inkiväärisiirapilla

Pohja
100 g voita
2 dl vehnäjauhoja
1 rkl sokeria
ripaus suolaa
1 rkl kylmää vettä

Raparperikiisseli/-tatina inkiväärillä
4 raparperinvartta pikkupojan pikkuiseksi pilkkomana
1 1/2 dl sokeria
4 dl vettä
4 rkl perunajauhoja
inkiväärisiirappia

Päälle
4 valkuaista
1 1/4 dl tomusokeria

Nypi voin sekaan jauhot, sokeri ja suola. Lisää rakeiseen massaan kylmä vesi, vaivaa tasaiseksi ja painele taikina 22 cm Ø piirakkavuokaan. Kypsennä pohjaa 200 asteessa 20 minuuttia.

ÄLÄ lisää kaikkia tämän täytteen aineita kerralla ja kiehauta.
VAAN Laita kattilaan veden ja sokerin sekaan raparperit. Keittele hetken kunnes raparperi menee "viunaleiksi" -selvä ammattikokkien käyttämä termi ;) . Lisää kylmään veteen sekoitettu perunajauho - seos tatinoituu heti! Lisää inkiväärisiirappia makusi mukaan. Inkiväärin voi lisätä ennen perunajauhoja varmasti myös tahnana tai ohuina lastuina keitellä raparperien kanssa alusta lähtien. Kaada täyte pohjalle.

Vähennä uunin lämpö 175 asteeseen.Valmista marenki. Vaahdota valkuaiset puhtaassa, kuivassa kulhossa kovaksi vaahdoksi. Lisää mukaan tomusokeri koko ajan vatkaten. Levitä marenki sitruunatäytteen päälle. Paista kunnes marenki saa pintaansa kauniin värin.

Ihmettele marengin pinnalle kohonneita kauniita "helmiä". Sointuvat upeasti alulautasen kanssa :) Osaako joku kertoa mitä ihmettä nuo helmet edustavat? Tuleeko raparperikiisselin joku osio marengin läpi vai...?

Oli miten oli mutta herkkua oli! Lapset ja pastapää eivät pitäneet, minä kuitenkin suuresti! Pastapää ei kuulemma tykännyt raparperi-liivatelöllöstä, jossa siis liivatetta ei ollut :) Annoin jo naapureillekin muutaman palan etten ihan yksin söisi koko kakkua...

Huomio leipomisen varrelta omalta pojalta:
"Ops! Melkein leikkasin omasta sormesta palan, mutta en leikannutkaan!"
Lasten kanssa leipominen on leppoisaa puuhaa...harvoin...mutta kivaa se on!


2 kommenttia:

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin