Tässäpä teille isänpäivälahjavinkki, jonka kokoonsaattamiseen pystyy pienikin lapsi. Käsittelyssä ei tarvita teräviä esineitä, eikä mitään kuumaa ole tarpeen varoa. Muoteista huolimatta lapset saavat aikaa hyvinkin uniikkeja makeapaloja.
Kyse on sokeripalojen teosta, joka oikean massan aikaansaatua on helppoa kuin mikä. Tarvitset vain sirosokeria, vettä ja värjäykseen käytettävää ainetta, sekä pieniä piparkakkumuotteja tai muita vastaavia. Meillä parhaimpina muotteina toimivat sydämen mallinen pikkarainen piparimuotti ja lusikka, jolla otetaan vaikkapa vesimelonista palloja.
Idea on Annie Rigg:n mainiosta kirjasta "Lahjoja keittiöstä". Olen korvamerkannut kirjasta kokeiltavaksi esimerkiksi kiinalaiset onnenkeksit, ankkaconfitin ja vaniljaiset vaahtokarkit. Lahjaideoissa ei pitäydytä vain leivonnan ympärillä, vaan ohjeita annetaan esimerkiksi yrttiteen sekoitteluun, etikkapunajuurien tekoon ja sianlihapateehen. Kirjasta saa myös hyviä pakkausideoita. Lasinen pestopurkki on esimerkiksi pakattu pehmustein vuorattuun, suljettavaan munakennoon. Jos emme olisi kirjaa arvostelukappaleena saaneet, hyvin todennäköisesti ostaisin sen antamaan ideoita syötäviin tai juotaviin lahjoihin. Ne kun tuppaavat aina olemaan tervetulleita.
SOKERIPALAT
3 dl pienikiteistä sokeria
2 rkl kylmää vettä (tai enemmän)
värjäykseen esimerkiksi elintarvikeväriä tai vastapuristettua mehua esimerkiksi mustikasta, mustaviinimarjasta tai punajuurijauhetta
leivinpaperia
Sekoita sokeri, tippa väriainetta ja vesi keskenään, niin että saat märältä hiekalta muistuttavan koostumuksen. Liian kuiva sokerimassa on lopputuloksessa turhan hauras, kun taas ylivetinen massa ei pidä muotoaan ja lähtee turhan huonosti muotista irti. Itse teimme sokeria aina desilitran verran yhtä väriä.
Kumoa kostea sokerimassa leivinpaperin päälle ja muotoile massasta tiivis keko. Taputtele keko matalaksi, noin 1 cm paksuksi tiiviiksi kerrokseksi. Ota massasta muotilla irti kuvioita. Älä nosta muottia ylös painettuasi sen massaan, vaan kuljeta muotin sisällä kuvio leivinpaperin reunalle. Poista mahdolliset ylimääräiset sokerit muotin ympäriltä ja vasta nyt nosta muotti pois. Näin sinun on helppo jatkaa työskentelyä leivinpaperin keskiosassa ja valmiit kuviot saavat rauhassa kuivua reunalla ilman turhia siirtelyitä. Kun muotilla ei saa enää otettua sokeripaloja, myttää massa taas yhteen ja taputtele se matalaksi.
Anna sokeripalojen kuivua leininpaperin päällä, huoneenlämmössä yön yli.
Sokeripalat säilyvät kirjan mukaan kuukauden, mutta en näe estettä säilyttää niitä kauempaakin.
Paloja voi käyttää vaikkapa kahvin tai teen joukkoon, eikä kukaan kiellä upottamasta värikästä sokerinappia vaikkapa sopivaan drinksuun.
Mieleeni hiipi myös väistämättä, että sydänsokeripalojen väkertämisestä morsiamet saavat helposti lisästressinaiheen häihinsä - siis ne jotka sellaisia moisista viitsivät ottaa.
Loistoidea!
VastaaPoista