keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

Raparperikiisseli inkiväärillä



Lainasimme taannoin kirjastosta Mysi Lahtisen hauskan ja mielenkiintoisen kirjan "Makujen synty" (Otava 2001). Olen lukenut sitä ihan sieltä täältä, mutta nyt kaivoin kirjan taas pinosta esiin tutustuakseni inkiväärin alkuperään. No, luettuani minulle selvisi, ettei sen alkuperää varmaksi tiedetä, mutta kotiosoitteen arvellaan olleen alkujaan kaakkois-Aasiassa. Nykyään inkivääriä ei kasva missään luonnonvaraisena. Kiinalaisille inkivääri on ollut tärkeä lääke-, mauste- ja uhrikasvi jo satoja vuosia ennen kuin länsi sai makuun tutustua. Esimerkiksi poikalasta toivottaessa inkiväärin on uskottu auttavan. Salernon yliopiston lääketieteen tohtorit suosittelivat "inkivääriä henkilölle, joka on ikänsä takia menettänyt rakastamisen halunsa". Ja hevoshuijarit ovat kuulemma saaneet heponsa näyttämään virkuisemmilta hieromalla hevosen hännän alle inkivääriä. Mysi Lahtinen suosittelee lisäämään inkivääriä mm. omenakiisseliin lastuina ja poistamaan ennen syömistä, ohuina lastuina omenapiirakkaan, kermavaahtoon hillottuna versiona ja viiliin. Ohjeitakin löytyy mm. inkivääripossuun.

Meillä inkivääriä on käytetty lähinnä wokkeihin sekä tuoreena, että tahnana. Myös konvehteihin on sisällytetty inkiväärisiirappia. Nyt tuo samainen sokerinen liemi maustoi raparperikiisseliä. NAM! Pitäisi oppia lisää inkiväärin käytöstä, sillä se on mauste meidän makuumme, vaikka hevoshuijareita emme olekaan, eikä tuo ikäkään vielä paina ;)


1 l vettä
noin 8 dl raparperipaloja
noin 3 rkl perunajauhoja kylmään veteen sekoitettuna
sokeria maun mukaan
inkiväärisiirappia

(vaniljakastiketta vaahdotettuna pinnalle)

Laita kiehuvaan veteen paloitellut raparperit. Keitä hetki kunnes raparperit ovat silppuna. Ota pois liedeltä ja lisää ohuena nauhana puolisen desiä kylmää vettä johon on sekoitettu perunajauhoja. Kolmella ruokalusikallisella kiisseli jää tosi juoksevaksi. Jos haluat tönkömpää tavaraa, niin lisää perunajauhoja peliin vaan. Mausta sokerilla, mutta muista että myöhemmin lisätään vielä supermakeaa siirappia. Siirrä kiisseli takaisin levylle ja kiehauta. Ota kattila pois levyltä ja lisää inkiväärisiirappia makusi mukaan.

Meillä kiisseliä nautitaan jäähtyneenä ihan pelkälteenkin, mutta mukana maistuvat myös esimerkiksi vaniljavaahto, pannukakku tai murot. Tiedän, että jotkut syövät kiisseliä myös jälkiruokana, mutta meillä se kuuluu aamu-, väli- tai/ja iltapalapöytään.

9 kommenttia:

  1. Hei Hyppysellinen,
    ja kiva kun piipahdit blogissani!
    Olen tainnut käydä täällä blogissanne aiemminkin vierailulla, mutta en vaan ole tullut jättäneeksi kommenttia. Tykkään tästä kovasti ja tulen varmasti jatkossakin kurkkimaan vinkkejä. :)

    VastaaPoista
  2. Voih, juuri tein raparperikiisseliä, harmi etten huomannut tätä ensin! Inkivääri on yksi suosikkini, maistuu varmasti myös raparperien kanssa.

    Oli hauska lukea enemmän inkivääristä, aina oppii uutta: en tiennytkään ettei se enää kasva missään luonnonvaraisena. Toisaalta, mistä sen tietää, Kiinakin on niin valtavan laaja maa...

    VastaaPoista
  3. oona: lämpimästi tervetuloa vaan!

    sammakko: totta joo. ei kai se Mysi kaikkialle ole ehtinyt ;)

    VastaaPoista
  4. Toi inkiväärisiirappi kuulostaa ihanalta. Ostitko ihan tavallisesta kaupasta? Siitähän vois tehdä jotain juomaakin... Oiskohan meidän kaupassa raparperiä.

    VastaaPoista
  5. Rossana: me ollaan saatu siirappi lahjaksi, joten en osaa sanoa mistä on ostettu. samassa ruokalahjassa tuli myös mm. punaviinisiirappia. luulisin että on ihan marketista tai stockalta, Dan sukkerin tuote jokatapauksessa.

    VastaaPoista
  6. Ihminen, joka pitää inkivääristä ei voi olla kokonaan paha.

    VastaaPoista
  7. Mä en löytäny tuota siirappia mistään...:(

    VastaaPoista
  8. ari: kokonaan...? :)

    rossana: voi harmi! kysyn vielä lahjan antajalta mistä oli hankkinut. siitä on kyllä aikaa kun lahjan saimme

    VastaaPoista
  9. Inkiväärisiirappi oli ostettu Itäkeskuksen Stockmannilta.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin