Venetsian karnevaalien ohittamaton herkku on frittellet, eräänlaiset munkit. Niitä saa keltaisella zabaione-mömmötäytteelläkin - joita Pastis voisi syödä varmaan määrättömästi – mutta venetsialaiset pitävät aitoina vain versioita, joiden taikinaan on leivottu grappa-viinaa ja kuivattuja hedelmiä. Näitä upporasvassa tiristettyjä palleroita tuntuu saavan nyt joka nurkalta, monilla eri täytteillä.

Karnevaalijuhlintaan kuuluvat myös erityiset biscotit, keksit, joiden maailmaan emme ole tutustuneet.
Tänä vuonna karnevaaleissa (kuulemma viime vuoden tapaan) jokainen sestieri eli kaupunginosa edustaa omaa aistiaan. Maku on sijoitettu Cannareggion sestieriin. Sieltä on löytynyt karnevaalien aikaan mm. kokkien pitämiä luentoja (italiaksi), kojuja joissa esiteltiin Veneton alueen herkkuja juustoista ja Gardan oliiviöljystä salamiin sekä myyntikojuissa suklaata ja eksoottisia mausteita.


Muutenkin kaupungilla oli siellä täällä kojuja, joissa myytiin paikallisia juomia kuten bellinejä ja proseccoa sekä esimerkiksi sisilialaisia makeita herkkuja.
Tunnelmaltaan paras karnevaalisyöminki tuli vastaamme sattumalta. Olimme uusintavisiitillä värikkäässä Buranossa (noin tunnin matka Venetsian pääsaarelta), jossa lasten leikkipaikalta lähtiessä törmäsimme ”kyläjuhliin”. Paikalliset tarjosivat hiukan pohjaan palanutta, tomaattipohjaista makaronikeittoa puna- tai valkoviinilasin kera ja jälkkäriksi vielä venetsialaisittain valmistettuja fritellejä. Soitto soi ihmisten hoilatessa mukana, puhe ryöppyili mukavasti ja hymyt olivat herkässä. Pistimmepä Pastiksen kanssa ruuan päälle vielä tanssiksi! Vaikka keitto ei todella ollut hääppöistä, fiilis sai sen maistumaan yllättävän hyvin.





Erilaisia musisoivia kokoonpanoja on muutenkin esiintynyt siellä täällä, asuntomme ikkunoidenkin alla. Tungoksesta huolimatta karnevaalit kokonaisuudessaan ovat olleet mukava tapahtuma, mutta karnevaalitunnelma -niin kuin me sen ymmärrämme- on monesti aika kaukana. Ehkä parhaiten se löytyy Dorsoduron mainitulta Campolta ja Rialton läheisiltä aukioilta illalla, kun DJ ja bändit pistävät parastaan ihmisten riehaantuessa juomaan ja tanssimaan. Karnevaalimeininkiin päästään myös kun erilaiset kulkueet vahvoine rummutuksineen saavat ihmiset pomppimaan ja hytkymään. Loppubileet San Marcon aukiolla olivat myös kokemisen arvoiset, kun koko piazza biletti.
Ihana postaus taas karnevaaleista!
VastaaPoistaMää oon niin kade että joku pääsee tuonne karnevaaleille. Joskus minäkin, ihan pakko! Kiitos kovasti näistä kuvista ja tunnelmista. Viime toukokuussa kävin Venetsiassa ja ihastuin.
VastaaPoistaYaelian: kiitosta vaan! nyt nää karnevaalijutut kyllä loppuu, on varmaan jonkun mielestä tullut ihan kyllästymiseen asti toitotettua näistä kekkereistä.
VastaaPoistaja karnevaalitkin loppui tiistaina :)
noeijoo: itsekin kävin reilu vuosi sitten ekaa kertaa Venetsiassa (Pastapää on käynyt monesti) ja sanoin miehelleni että joskus palaamme tänne. Empä silloin tiennyt että tulisimme muutamaksi kuukaudeksi. pitää varoa mitä toivoo ;). ollaan jo päätetty itsekin tulla takaisin ilman lapsia joskus karnevaaleille. kaveriporukassa olisi kaikkein hauskinta.
Kävin minäkin karnevaalikuvia ihastelemassa!
VastaaPoistaketturouva: kiva juttu! :)
VastaaPoistaBellinikoju! Mikä upea idea. Harry's Barin bellini on jäänyt niin makoisana mieleen, että harmittaa, etten silloin tilannut kahta. No, ehkä joskus pääsee karnevaaliaikaan Venetsiaan.
VastaaPoistaRauna: Belliniä on usein tehty kotonakin - siinä ei ole kuin (valko)persikkamehua ja proseccoa eli kuohuviiniä. On se kyllä mukava juoma, aika kesäisen kevyt.
VastaaPoistame olemme kovasti ihastuneet täällä hyvin suosittuun Spritz-drinkkiin, mutta siitä enemmän huomenna.