Hävikkiruuan hyödyntäminen: luista lientä

Ajatus tämän liemi-kirjoituksen tekemiseen lähti, kun päätimme isolla ruokabloggajaporukalla ottaa hävikkiä sarvista. Suomessa heitetään meinaten hävettävän paljon ihan syömiskelpoista ruokaa roskiin. Määrät ovat  MTT.n tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalouksien kohdalla niinkin hurjia kuin 25 kiloa per nuppi vuosittain. Ei paljon naurata. Niinpä me ruokabloggaajat hyvien raaka-aineiden ja loistavan ruuan ystävinä ajattelimme jakaa omia hyviä kokemuksiamme, miten hyödynnämme omissa kotikeittiöissämme aterialta jääneitä rippeitä. Samalla kiinnitämme luonnollisesti huomiota omaan ruokahävikkiimme: voisiko jossain kohtaa vielä petrata.

Eri blogien postaukset kootaan Hävikistä herkuksi-facebooksivulle, josta voi sitten klikkailla itsensä vinkkien äärelle. Naamakirjasivustolle ovat lämpimästi tervetulleita kaikki hyvän ruuan ystävät paitsi tarkkailemaan tilannetta, myös jakamaan omia hyviä kokemuksiaan. Ihanien ruokakirjojenkaan arpomiselta tuskin tullaan välttymään. Niiden avulla onnekkaat saavat toivottavasti uutta potkua kotikokkailuihinsa. Tempaus kestää tässä muodossaan toukokuun, mutta toki me kaikki jatkamme projektia aina kokkaillessamme, eiks jeh?

Meidän perheen ruokafilosofia on hyvin hävikkihyödyntämismyönteinen. Tähän ajaa paitsi tarkka rahankäyttömme, myös se, että hyviä raaka-aineita tai ruuantekoon käytettyä aikaa ei vain kehtaa heittää hukkaan. Samaten opettelemme sisäelinten ja harvinaisempien ruhonosien käyttöön. Kun eläin on tapettu meidän ruuaksemme, ajattelemme että siitä tulisi hyödyntää mahdollisimman tarkkaan kaikki. Aina tähteistä ei synny uutta gurmeeta, mutta monesti kuitenkin oikein maistuvaa ruokaa.

Muutamina esimerkkeinä blogin "hävikkihyödyntämisestä" linkkeineen mainittakoon:

• Kotijuuston teosta jäänyt heramaito pakastetaan aina litran erissä. Tämä sulatetaan sitten maailman parasta pannaria varten tai leivän nesteeksi.
• Luomujoulukinkun jatkohyödyntäminen
• Luomukalkkunan jatkohyödyntäminen
• Tomaatinsiemenet hilloksi
• Risoton pyörittely friteerattaviksi palloiksi
• Perunankuorien (ja miksei härreguud muidenkin juureskuorien) friteeraaminen sipseiksi
• Minkä vaan kypsän lihan hyödyntäminen pastaruuissa tai salaateissa

Lihojen luut ja kalojen sekä rapujen perkeet keitetään meillä nykyään poikkeuksetta liemiksi. Emme ole kehittäneet liemien keitosta mitään avaruustiedettä, vaan etenemme näin:

Laita ruualta jääneet lihapalat kattilaan. Jos käytät raakoja paloja (vaikkapa lampaan takajalan paistiksileikkelemisen jälkeen), voit halutessasi paahtaa niitä hetken kattilassa tai sitten ei. Tämä on makuasia.

Lisää liemen joukkoon haluamasi mausteaineita. Useimmiten liemessä kiehuu laakerinlehti tai kaksi, sipulia, varsiselleriä ja porkkanaa.

Lisää kylmää vettä niin että kattilan sisältö peittyy.

Keittele noin tunti. Kuori pinnalle mahdollisesti kertynyttä vaahtoa.

Siivilöi liemi. Painele liemiaineksia siivilässä, niin saat viimeisetkin makuaineet liemen joukkoon.

Käytä lähipäivinä tai pakasta sopivankokoisina annoksina.

Kun sulatat liemen, voit helposti kerätä pinnalle kertyneen rasvan pois. Samoin voit toimia kun liemi on täysin jäähtynyt. Me emme koskaan laita suolaa liemen joukkoon, jotta se on käyttökelpoinen mahdollisimman moneen paikkaan.

Kalanperkeistä voi keitellä myös vaikkapa mausteisen kalanpääkeiton.

Itsekeiteltyjä liemiä voi ja pitää hyödyntää esimerkiksi risotoissa, keittojen pohjana, kastikkeissa, paellassa, padoissa...mihin sitä nyt liemiä milloinkin käyttää. Hernekeitto on esimerkiksi ihan huippua itsekeitellystä liemestä tehtynä.

Näin parsakaudella kaivoin kukonpoikien keittelystä syntynyttä lientä pakkasesta ja kauhoin sen vähitellen punasipuli-parsarisoton sekaan. Resepti löytyy Kiehuu.fi-sivuilta.

Parsojen käsittelyn jälkitilassa päästään taas siihen, että parsan kovista päistä voi keittää kasvislientä. Positiivinen kierre on syntynyt.