keskiviikko 2. toukokuuta 2012

Hävikkiruuan hyödyntäminen: luista lientä

Ajatus tämän liemi-kirjoituksen tekemiseen lähti, kun päätimme isolla ruokabloggajaporukalla ottaa hävikkiä sarvista. Suomessa heitetään meinaten hävettävän paljon ihan syömiskelpoista ruokaa roskiin. Määrät ovat  MTT.n tuoreen tutkimuksen mukaan kotitalouksien kohdalla niinkin hurjia kuin 25 kiloa per nuppi vuosittain. Ei paljon naurata. Niinpä me ruokabloggaajat hyvien raaka-aineiden ja loistavan ruuan ystävinä ajattelimme jakaa omia hyviä kokemuksiamme, miten hyödynnämme omissa kotikeittiöissämme aterialta jääneitä rippeitä. Samalla kiinnitämme luonnollisesti huomiota omaan ruokahävikkiimme: voisiko jossain kohtaa vielä petrata.


Eri blogien postaukset kootaan Hävikistä herkuksi-facebooksivulle, josta voi sitten klikkailla itsensä vinkkien äärelle. Naamakirjasivustolle ovat lämpimästi tervetulleita kaikki hyvän ruuan ystävät paitsi tarkkailemaan tilannetta, myös jakamaan omia hyviä kokemuksiaan. Ihanien ruokakirjojenkaan arpomiselta tuskin tullaan välttymään. Niiden avulla onnekkaat saavat toivottavasti uutta potkua kotikokkailuihinsa. Tempaus kestää tässä muodossaan toukokuun, mutta toki me kaikki jatkamme projektia aina kokkaillessamme, eiks jeh?

Meidän perheen ruokafilosofia on hyvin hävikkihyödyntämismyönteinen. Tähän ajaa paitsi tarkka rahankäyttömme, myös se, että hyviä raaka-aineita tai ruuantekoon käytettyä aikaa ei vain kehtaa heittää hukkaan. Samaten opettelemme sisäelinten ja harvinaisempien ruhonosien käyttöön. Kun eläin on tapettu meidän ruuaksemme, ajattelemme että siitä tulisi hyödyntää mahdollisimman tarkkaan kaikki. Aina tähteistä ei synny uutta gurmeeta, mutta monesti kuitenkin oikein maistuvaa ruokaa.

Muutamina esimerkkeinä blogin "hävikkihyödyntämisestä" linkkeineen mainittakoon:
Lihojen luut ja kalojen sekä rapujen perkeet keitetään meillä nykyään poikkeuksetta liemiksi. Emme ole kehittäneet liemien keitosta mitään avaruustiedettä, vaan etenemme näin:

Laita ruualta jääneet lihapalat kattilaan. Jos käytät raakoja paloja (vaikkapa lampaan takajalan paistiksileikkelemisen jälkeen), voit halutessasi paahtaa niitä hetken kattilassa tai sitten ei. Tämä on makuasia.

Lisää liemen joukkoon haluamasi mausteaineita. Useimmiten liemessä kiehuu laakerinlehti tai kaksi, sipulia, varsiselleriä ja porkkanaa.
Lisää kylmää vettä niin että kattilan sisältö peittyy.

Keittele noin tunti. Kuori pinnalle mahdollisesti kertynyttä vaahtoa.

Siivilöi liemi. Painele liemiaineksia siivilässä, niin saat viimeisetkin makuaineet liemen joukkoon.

Käytä lähipäivinä tai pakasta sopivankokoisina annoksina.

Kun sulatat liemen, voit helposti kerätä pinnalle kertyneen rasvan pois. Samoin voit toimia kun liemi on täysin jäähtynyt. Me emme koskaan laita suolaa liemen joukkoon, jotta se on käyttökelpoinen mahdollisimman moneen paikkaan.

Kalanperkeistä voi keitellä myös vaikkapa mausteisen kalanpääkeiton.
Itsekeiteltyjä liemiä voi ja pitää hyödyntää esimerkiksi risotoissa, keittojen pohjana, kastikkeissa, paellassa, padoissa...mihin sitä nyt liemiä milloinkin käyttää. Hernekeitto on esimerkiksi ihan huippua itsekeitellystä liemestä tehtynä.
Näin parsakaudella kaivoin kukonpoikien keittelystä syntynyttä lientä pakkasesta ja kauhoin sen vähitellen punasipuli-parsarisoton sekaan. Resepti löytyy Kiehuu.fi-sivuilta.
Parsojen käsittelyn jälkitilassa päästään taas siihen, että parsan kovista päistä voi keittää kasvislientä. Positiivinen kierre on syntynyt.

8 kommenttia:

  1. Keittelisin mieluummin pari päivää, lisäten aina hieman nestettä. Unnissa voisi vallan hyvin paahtaa tunteroisen jos kaksikin. Sekaan voi vallan hyvin heittää esim. muutaman sitruunanlohkon ja jotain ylikypsiä omenia.

    Siitä vaan kokeilemaan.

    "Yks kokki vaan"

    VastaaPoista
  2. Valtaisan hyvä tuo tomaatinsiemenet hilloksi idea:) Olen ottanut ne kanssa toisinaan kesäisin talteen, laittanut pieniin kuppeihin ja sitten syöty ihan sellaisenaan pikku lisukkeena. Näyttävät vähän mädiltä:)

    VastaaPoista
  3. No kappas, mä en tiennyt että parsan päillekkin on käyttöä. Mainiota, kiitos!

    VastaaPoista
  4. Jazzchef: Ihan varmasti noin tulee priimaa, mutta vähemmälläkin pärjää. Luupaloja keittelemme aina mahdollisimman pitkään, mutta kalanperkeitä emme juuri koskaan tuntia kauempaa.

    Ankerias: Ammattiilaiselta saatu vihje ;). Ymmärtääkseni tarkoitat mäti - mädiltä ;).

    jytis: Mikä nottei ja ole hyvä!

    VastaaPoista
  5. Kiitos, nämä tähteiden ja "ylijäämäpalojen" hyödyntämisjutut ovat aina paikallaan :)

    Ja tohon ekaan kommenttiin, joo, varmaan pari päivää keittelemällä tulee hyvää, mutta kenellä kotikokilla oikeasti on resursseja keitellä liemiä pari PÄIVÄÄ...ja mun mielestä siinä vähän häviää tuo "tähteiden" hyödyntämisen idea, kun jo sähkölaskuun menee enemmän kuin saman tavaran ostamiseen kaupasta. Mutta tämä tietysti vaan näin tavallisen kotikokin näkökulmasta.

    VastaaPoista
  6. Hauska tämä kampanja! Minäkin yritän tähdätä siihen, että ruokaa ei heitettäisi pois... Se on taloudellinen juttu, ja ihan niin kuin totesit, harmittaa ihan älyttömästi heittää pois jotakin herkkua vain siksi että itse on sen unohtanut tai säästellyt (liian kauan) sen käyttämistä.

    Luista ja kalanpäistä keitetyt liemet ovat ihania, antavat mehevyyttä ruoalle kuin ruoalle. Meillä keittoliemeen lisätään japanilaiseen tapaan tuoretta inkivääriä ja purjon vihreitä lehtiä (nekin tulee siis käytettyä, ja antavat hyvän maun liemelle).

    Tuo parsantyvien käyttö liemipohjaksi on mainio idea! En ole koskaan tullut ajatelleeksi, vaikka olenkin oppinut keittämään lientä herneenpaloista.

    VastaaPoista
  7. Agatha: Paikallaan ovat juu! Odotan kovati saavani muiltakin paljon ideoita, miten hyödyntää raaka-aineita monipuolisemmin ja hyödyntää aterian "tähteet".

    Olen samaa mieltä liemien keittelystä. Päivätolkulla keitetyt liemet ovat varmasti loistavia, mutta esimerkiksi vain yhden kukon luita tuntuisi hurjalta keitellä noin kauan.

    pinea: osallistu ihmeessä. Jos halaut käytää logoa, sen voit napata tuosta sivulta. Uskon ja tiedän että sinulla olisi paljon vinkkejä meille kaikille! Vesimelonin kuoria bioon heittäessä tulee aina mieleen suolausvinkkisi. Täytyykin etsiä se jostain ja linkata naamakirjasivulle.

    Purjon vihreitä meilläkin lisätään silloin harvoin kun niitä on, mutta inkivääriä en olekaan laittanut koskaan liemiä keitellessä.

    Ankerias :)

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin