Kyrö Distillery Company gini-innostuneen kokemana

reissussa Kyrö Distillery Companyn kutsumana

Kuvittele gini-innostunut paikkaan jossa tuoksuu gini, vahvasti ja yltympäriinsä. Jossa kuvauslupakin vahvan alkoholimäärän vuoksi on vain tietyissä paikoissa. Jossa voi säilyttää 45 ooo litraa valmista giniä ja jossa on tynnyrikaupalla kypsymässä lisää tätä ihanuutta. Saattaapi olla, että tällaisessa tilanteessa joku gini-innostunut menee pussailemaan tislaustankkeja ja nuuhkii syvälle sisäänsä tuoksuja kysyen voiko yrttiviinakylpyyn pulahtaa uimaan. Näin kävi eräälle seurueemme jäsenelle kun bloggaajaporukalla pääsimme vieraaksi Kyrö Distillery Companylle Isokyröön. 

Kyrö Distillery Company on inspiroiva ja riemastuttava tarina siitä, miten saunassa syntyneestä ideasta on rakennettu upeasti rullaava liiketoiminta. Isokyrössä, entisen Oltermannin Meijerin tiloissa valmistuu nyt ruisviskiä paikallisesta rukiista. Tynnyrit on laitettu entiseen jäävarastoon kypsyttämään sisältämäänsa arvojuomaa. 

Kolmen saunojan, myöhemmin viiden miehen voimin loppuvuodesta 2012 aloitettu ruisviskin valmistus on laajentunut käytännön tarpeesta muihinkin alkoholipitoisiin juomiin. Viskin kypsyttely kun ottaa vuosia ja jostain sitä rahaakin on sinä aikana tultava. Viisikko alkoi tehdä myös giniä googletettuaan ensin miten sitä sitten oikein tehdäänkään. 

Vuoden 2015 tavoitteeksi oli asetettu 22 ooo myytyä ginipulloa, mutta tilanne näytti keväällä siltä ettei tavoitetta saavutettaisiin. Sitten tapahtui jotain joka räjäytti potin: Napue-gini voitti kansainvälisen kilpailun kategorian "paras gini gin & toniciin". Parin päivän sisällä Alko oli ostanut miesten varaston viimeiseen pulloon. Loppuvuonna päästiin tulokseen 99 985 myytyä pulloa. Tänä vuonna 2017 tavoite on 500 00 pulloa. 

  

Osana kyröläistä vierailupäivää pääsimme tutustumaan tislaamoon Tony Sivulan eli Tonton ohjauksessa. Kiinnostavin osuus itselleni oli ginien valmistus, joka menee Kyrö Distillery Companyssa näin: 

Neutraali ruisviina ja 10 kuivayrttiä laitetaan yhteen maustumaan noin 16 tunniksi. Tätä kutsutaan maseroinniksi (macerating). Sen jälkeen erä siirretään tislaimeen. Päälle laitetaan kori, jossa on seljankukkaa ja hibiskusta. Alkoholi höyrystyy korin läpi ja antaa omat arominsa juomalle (racking). Tämän jälkeen nesteestä erotellaan päät, hännät ja sydämet. Ginistä tämä voidaan tehdä automaattisesti, kun taas viskin teossa maistelu on tässä vaiheessa tärkeässä roolissa. Päät ja hännät sisältävät ginin teossa vahvasti viinaisia ja öljyisiä makuja, joten yrttien maut hyvin esiin tuova sydän on se mitä ginin pohjana käytetään. Kyrö Distillery Companyn gineistä puhuttaessa sydämeen lisätään säätötisleet, jotka tuovat sitten sen ominaisen maun kullekin ginille. Jokainen maku on tislattu omana eränään. Voittoisan Napuen kohdalla maut ovat Suomen luonnosta kerätyt mesiangervo, tyrni, koivunlehdet ja villikarpalo. Koskueen taas laitetaan säätötisleinä muiden muassa appelsiininkuorta ja mustapippuria. Jokainen erä maistellaan jonka jälkeen tulee pullotuslupa. Napue on valmis heti säätötisleiden lisäämisen jälkeen, Koskueta kypsytellään vielä muutamasta kuukaudesta puoleen vuotta valkotammitynnyreissä. Koskuesta on tehty myös sherrytynnyriversio. 

KDC tekee myös muita ginejä, kuten vaikkapa Academy giniä ja Steam Hellsingille kehitettyä Ginsanityä, muutaman mainitakseni. Napue-pohjalle tehtyä, maistelussa varsin herkuksi todettu puolukka-karpaloliköörikin on tuloillaan. Jos pääsisin itse tekemään giniä, laittaisin siihen yhdeksi mauksi varmaan wormwoodia eli koiruohoa. Ihastuin tuon yrtin makuun kovasti kun saimme leikkiä säätötisleiden kanssa.  

Rakastan tarinoita ja rakastan giniä. Rakastan myös nippelitietoa ja harkittuja yksityiskohtia. Niitä Kyrön retkemme oli pullollaan. Vierasmajan tapetit toistivat kuviossaan Napuen yrttejä ja lattiakaivon kanttakin koristi yrityksen nimi. Opin Napue-pullon korkin kuvion olevan hyväksynnän hylje (seal of approval). Opin myös että korkin fonttiin on otettu mallia Isokyrön kirkosta ja siinä lukee "elämän vesi valmistetaan Isossa Kyrössä". KDC:n etikettien fontti tulee tislaamon viereisen Napuen taistelun muistomerkistä. 

Kerrottavaa olisi vaikka kuinka, mutta mielenkiintoisimmillaan tarinat ovat paikan päällä. Jos osut kohdalle kun Miko Heinilä, yksi KDC:n perustajista, kertoo Napuen taistelusta, kehotan ehdottomasti pysähtymään ja lumoutumaan.


Suosittelen lämpimästi kurvaamaan Kyrö Distillery Companyn pihaan  varattuasi esittelykierroksen tislaamoon. Samalla suosittelen etukäteen tilattua ruokailua ja tastingia. Vierastalo on valitettavasti vain kutsuvieraita varten, muuten suosittelisin sitäkin kovasti. 

Kaikki toiminta ja tekeminen KDC:n tislaamossa tukee viskin valmistusta. 

Vuoteen 2022 mennessä Kyrö Distillery Company on päättänyt olla maailman tunnetuin ruisviskin toimittaja. En yhtään epäile etteivätkö he tällä tekemisen intohimolla ja tarkkuudella siihen yltäisi.

***
Linkitän tähän muiden reissulaisten juttuja sitä mukaa kuin niitä ilmestyy:
ku ite tekee: Kyrö Distillery - kotimaista ruisviskiä
Viimeistä murua myöten: Kyrö Distillery vierailulla