maanantai 9. helmikuuta 2009

Sängyssä Giorgio Locatellin kanssa

Jo useampana iltana sänkyseuranani on ollut Giorgio Locatelli. Hän on mainio tarinaseppo ja italialaisen elämänmenon kuvaaja. Giorgio osaa myös kertoa yhtä sun toista italialaisista raaka-aineista ja niiden valmistamisesta.

Kyse ei tietenkään ole kikkurapäästä itsestään, vaan hänen loistavasta teoksestaan ”Made in Italy – Food and stories”. Tiiliskivenpainoinen teos tarttui mukaan paikallisesta kirjakaupasta, kun muistin Rossanan suositelleen sitä omassa Bella Vanilla blogissaan. Hintakin oli yllättävän edullinen, vain 25 euroa, kun ottaa huomioon että sivuja tässä suutakostuttavassa ja silmiä hivelevässä teoksessa on kuutisensataa.

Italiasta kotoisin oleva, nykyisin Lontoossa ravintolaa pyörittävä heppuli saa monet asiat tuntumaan hyvinkin spesiaaleilta, vaikka aiemmin ne ovat tuntuneet kovin simppeleiltä. Esimerkiksi viikunat ja ilmakuivattu kinkku balsamiviinietikalla tuntui ennen kovin helpolta alkupalalta (mitä se toki onkin), mutta perspektiiviä tuo Locatellin toteamus että jonkun on tarvinnut ensin tehdä taivaallisen makuinen kinkku ja viinietikka. Niinpä… Kaveri voitti minut puolelleen viimeistään siinä vaiheessa kun kertoi että haluaa tuoda Lontoon ravintolaansa italialaismaista perheystävällistä tunnelmaa. Tästä hän antoi esimerkkinä sen, että seurueen lapset saavat tulla kokin kanssa valmistelemaan vaikkapa vanhempiensa jälkiruuat. Mikä idea <3! mustekalaa peratessa myös huippukokin vinkit otettiin ilolla vastaan. Seuraavassa viikonloppuna keitelty Locatellin simpukkaliemi, josta piti tulla keittopohja, mutta josta tulikin risoton liemi. Resepti sisälsi myös uuden idean simpukoiden elävyyden testaamiseksi. Minä tein liemestä alla esitetyn puolikkaan. Jos nälkä yllättää kesken liemen keittelyn, syö simpukat pian avautumisen jälkeen vaikkapa vaalean leivän kera.

1,5 kg simpukoita (Locatellin suositus cherrystone clams eli venussimpukat taittui meillä saatuvilla oleviksi sinisimpukoiksi)
1,5 rkl neitsytoliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi pilkottuna
1 punainen chili siemenet poistettuna ja pilkottuna
3 rkl valkoviiniä
½ rkl tomaattipyrettä

Laita simpukat vesikulhoon johon olet lisännyt suolaa. Tämä luo simpukoille niin kotoisat olot että ne hengittävät ylimääräiset hiekat sisältään pois.

Revi irti simpukan parta ja pese ne hyvin. Huuhtele kolme kertaa. Heitä pois rikkinäiset tai aukinaiset. Ne ovat jo kuolleet. Voit testata simpukoiden elävyyttä myös tipauttamalla ne kulhoon. Jos ne aukeavat, ovat ne kuolleita ja jälleen – heitä pois! Jos simpukat eivät kypsentämisen jälkeen ole auenneet, ovat ne (taas kerran) kuolleet ja roskiksen omia.

Lämmitä öljy kattilassa ja nakkaa sinne valkosipuli sekä chili antamaan makua. Älä anna sipulin ottaa väriä. Eikö ole kumma miten yksinkertaisesta lähtee kokkauksen fiilis ja tuoksu leviämään. Mmmmm...! Lisää simpukat, heiluttele niitä kattilassa hetki ja lisää valkoviini. Peitä kannella. Nyt simpukat avautuvat ja alkavat antaa ihanaa makuaan. Lisää tomaattipyre. Peitä simpukat vedellä. Kiehauta ja vähennä sitten lämpöä ihan pienelle. Keittele 20 minuuttia, siivilöi ja saat ihanan liemen.

Jos käytät lientä risottoon, tarkista vielä suolaisuus kohdilleen.

Nämä kuvat on otettu läheiseltä Lidon saarelta, jossa tyhjiä simpukankuoria on vaikka kuinka. Keräsimme niitä lasten kanssa myös kotiin vietäviksi (sikäli mikäli vain saamme ällöttävän hajun jotenkin pois niistä).


9 kommenttia:

  1. hauska juttu, mulla on seissyt tulla bloggerissa jo simpukkajuttu hyvän tovin. Joskohan kohta saisin sen julkaistua :)

    VastaaPoista
  2. Ah, simpukat ovat niin herkullisia , ihana ohje! Täällä tosin uskon löytäväni vain pakastettuja sellaisia:-(
    Kirja kuulostaa tosi fantastiselta, ja varmaankin kuluu monta yötä sen seurassa.

    Ihania simpukankuoria rannalla.Ne kai kannattaa laittaa etikkaveteen niin saa sen hajun pois tai etikkaan ja sitruunan kanssa. Mä oikein huomaan sun blogista miten nautit siellä Venetsiassa. Itse en ole ollut Venetsiassa paitsi äitini mahassa.....

    VastaaPoista
  3. Giorgio on oikein oiva sänkyseuralainen ;D Pitäisi varmaan minunkin kaivella taas samainen opus käyttöön.

    VastaaPoista
  4. Nelle: postaa postaa josko saisimme vinkkiä siitä! ja vinkkaa sitten meille että Pastis työpäivän aikana osaa tulla vilkuilemaan.

    Yaelian:mäkin tykkään simpukoista ihan tajuttomasti mutta tuo Pastis vielä hiukan välttelee. yhden kerran jälkeen se sai mahataudin/-kivun. tiedä sitten oliko simpukoiden vika, mutta maku meni.

    kirja on uskomattoman hyvä, suosittelen ehdottomasti!

    maisemat voi olla nyt vähän erit kuin sieltä mahan sisältä :). Just yks päivä puhuttiin Pastiksen kanssa miten paljon monipuolisempi Venetsia on kuin se Markuksen aukio ja Rialton silta jonka turistit yhden päivän visiittinsä aikana yleensä näkee. kyllä me nautitaan, koko perhe!

    ja kiitos hajunkarkotusvinkistä!!! simpukat lilluvat jo sitruunavedessä.

    Rossana: kiitos tuhannesti vinkistä. muuten ei ehkä olisi tullut vastattua Giorgion kutsuun sieltä kirjahyllyistä ;)

    VastaaPoista
  5. Mulla on ollut toi kirja kans jo ilmestymisestään saakka, ja mä huolisin kyllä sänkyyni itse signor Giorgionkin. :D

    VastaaPoista
  6. laitan simpukat näillä näkymin huomenna aamupäivästä. :) Löysin vihdoin kuvat siihen - ne olivat jotenkin hukassa kun raksu järkkäili servereitä uudelleen... mutta huomenna tulee !:)

    VastaaPoista
  7. kiva juttu Nelle! Pastis käy sitten työpaäivän aikana kurkkimassa.

    VastaaPoista
  8. siis tuo edellinen oli hyppikselta, mutta näköjään miehen tunnuksilla, kuten sitten tämäkin :)

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin