perjantai 17. lokakuuta 2008

Kournik (venäläinen kanapiiras)

Venäläinen keittiö on meille aika tuntematon (kuten niin moni moni muukin vielä). Siksi lainasin kirjastosta kirjan "Suuri venäläinen keittokirja". Halusin myös fiilistellä tulevaa Moskovan reissua. Kaikki maistamis-, kokemis- ja näkemisvinkit muuten otetaan ilolla vastaan, sillä Venäjällä ei ole ennen tullut käytyä. Ihastuin kirjan reseptien herkullisiin kuviin, tekemisen vaihekuviin ja runsaaseen sienien käyttöön. Ensimmäiseksi päätin kokeilla upean näköistä Kournikia.

Kournik on riisi-kana-sienitäytteinen "kakku", joka ennen leivottiin häihin sekä sulhasen että morsiamen kotona. Sulhasen tuoma piiras koristeltiin tulevan perheen symbolein, morsiamen taikinakukin neitseellisen viattomuuden ja herkkyyden merkiksi. Kun kysyin neljävuotiaaltamme mitä meidän piparkakkumuotein tehty koristelumme merkitsi, hän vastasi: "akkaus on lähellä". Ihana pikkumies <3!

Entisaikoina kournik on tehty happamattomasta erikoistaikinasta, joka mahdollisti ylenpalttisenkin koristelun. Kirjassa ohjeistettiin käyttämään murotaikinaa. Miellän murotaikinan makeisiin leivonnaisiin, joten otin kaupasta matkaani lehtitaikinaa. Hyvin toimi sekin! En tainnut kaulita ihan puolensentin ohueksi, mutta eipä tuo haitannut. Sivistäkääpä viisaammat jos teillä on enemmän tietoa tuota murotaikinasta - onko niitä esim. erityyppisiä?
Lettuja tein lapsille välipalaksi ja otin siitä 4 talteen tätä piirasta varten.

KOURNIK
6 annosta kirjan mukaan, reilu mitoitus sanon minä
taikina
500 - meillä 800 g lehtitaikinaa
½ muna voiteluun

ohukaisia varten
oma ohjeesi tai
40 g jauhoja
2 g sokeria
½ muna
1 dl maitoa
voita paistamiseen
suolaa

täytteitä varten450 g kanaa (2kpl koipireisiä)
60 g riisiä
2 kovaksi keitettyä munaa
150 g tuoreita sieniä tai 50 g kuivattuja
10 g hienonnettua persiljaa
voita useampi nokare
pippuria ja suolaa

Valmista neljä täytettä:
Keitä kana kypsäksi, poista luut, pilko ja lisää nokare voita.
Keitä riisi pehmeäksi, lisää nokare voita ja puolikas hienonnettu muna ja osa persiljasta. Mausta pippurilla ja suolalla.
Paista sienitäytettä varten tuoreita tai noin vartin liotettuja, kuivattuja sieniä.
Tee munatäyte hienontamalla keitetyt munat (1½), lisää nokare voita, loput persiljat ja mausta suolalla ja pippurilla.

Paista taikinasta 4 ohukaista. Kolmekin riittää (jos unohdat laittaa pohjalle yhden).

Kaulitse lehtitaikinasta 2 kiekkoa, joista toinen hiukan pienempi. Paksuus saa olla noin 5 milliä. Säästä osa taikinasta koristelua varten. Poista isomman kiekon keskeltä pieni pyörylä, suurinpiirtein sormenpään kokoinen. En tiedä mikä merkitys tällä oli, mutta tein koska kirjassakin oli tehty.

Nosta pienempi kaulittu kiekko leivinpaperin päälle pellille kakun pohjaksi. Laita päälle ensimmäinen ohukainen. (Tämän unohdin, enkä saanut katastrofia aikaiseksi). Laita sitten täytteet päällekkäin, väliin ohukainen. Kirjan kerrosjärjestys: ohukainen-sienitäyte-ohukainen-riisitäyte-ohukainen-kanatäyte-ohukainen ja päällimmäiseksi munatäyte. Laita koko komeuden päälle toinen kaulitsemasi taikinakiekko ja nipistele kiekkojen reunat kiinni toisiinsa. Voitele "kakku" munalla.

Kaulitse loppu taikina ja ota siitä koristeita vaikkapa piparimuotilla kuten me. Lapset painelivat valitsemillaan muoteilla kuviot, kuten ehkä arvasitkin. Laita koristeet voidellun "kakun" päälle ja voitele vielä koristeetkin.

Paista 210-230 asteisessa uunissa kauniin kullanruskeiksi. Meillä meni siihen noin 20 minuuttia.
Me nautiskelimme kanapiirakkamme päivällisenä haudutetun teen kanssa. Olipa hyvää! Leivonnainen innosti kovasti ideoimaan mitä muita täytteitä ja yhdistelmiä voisi kakkuun piilottaa.

7 kommenttia:

  1. "En tainnut kaulita ihan puolenmillin ohueksi"

    Eikös se olis kuitenkin 5 mm eli puoli senttiä =) -JP-

    VastaaPoista
  2. hah haa! kiitos korjauksesta JP! korjaampa tuonne tekstiinkin. puolimilliä vaatisikin jo melkoista taitoa ;)

    VastaaPoista
  3. Oo, suolainen lettukakku! Tällaisesta en oo kuullutkaan. Täytyy olla hyvää :)

    Veikkaan että sen päällä olevan reiän on tarkoitus päästää höyryt ulos paiston aikana. Kansi saattaisi muuten repeillä.

    VastaaPoista
  4. Hehehe, onkohan Anna Kournikova sitten Anna Piiranen? ;-D

    Hyvännäköinen kakko, tuollaista söisin minäkin.

    VastaaPoista
  5. anna: höyryjenpäästöreikähän se varmaan onkin. kirjassa ympärille oli tehty kukan terälehtiä koristeeksi.

    -stjtr- : ja sanottiinkohan sitä kouluaikoina Piirakka-Annaksi ;)

    anna ja stjtr: hyvää oli kyllä ja aika riittoisaa. meillä jatkettiin syömistä myös seuraavana päivänä aamu- ja iltapalalla.

    VastaaPoista
  6. Aika veikeän näköinen piiras! Isäni kävi juuri Moskovassa ja kehui kovasti sen ruoka-antia. Hän oli hakemassa ideoita alan töihin, joten kiersi paljon kahviloita, pikkupuoteja, marketteja ja halleja. Sanoi, että se olisi kuulema unelmapaikka minulle :D Nyt onkin kova hinku päästä Moskovaan, se on kyllä todella kiehtovan oloinen suurkaupunki.

    Kyselin muuten Bel Paese-juustoa kahdesta eri jusutopuodista, mutta kummastakaan ei löytynyt :S Maistelu siirtyy siis myöhemmäksi. Sen sijaan mukaan tarttui pippurilla maustettua ilmakuivattua kinkkua possun niskasta :P tyhjinkäsinhän ei voi poistua :D

    VastaaPoista
  7. sohvi: kiva että Moskovassa on odotettavissa herkkuja, vaikka näin vähän uumoilinkin. kotiinviemisinä kaviaari lienee pakollinen ? :) menemme kylään ystäväni kanssa heidän ystäviensä luo, joten ehditään kokkailla jo pelipaikallakin.

    harmi ettei Bel Paesea nyt löytynyt! omamme majaili Tapiolan Stockan tiskillä. tyhjin käsin - ei missään tapauksessa kun siellä herkkujen keskellä pyörii ;)

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin