"Äiti saanko mä tehdä huomenna jälkiruuan?"
"Totta kai."
"Mä ihan vaan nopeesti teen kauppalistan ja suunnitelman ennen kuin meen nukkumaan."
Kokkailun myötä reseptiä vähän tarkennettiin. Sukulaku ei taipunut oikein raastamiseen, joten poitsu päätti paloitella lakupötkön veitsellä.
Sukulakupalat sopivat hyvin yhteen mansikkajäätelön kanssa ja toivat annokseen mukavaa tekstuuria nompparellien kanssa. Henkilökohtaisesti pidin hurjasti vohvelia ympäröineestä kinuskista johon oli lisätty myös nompparelleja. Poika kommentoi itse, ettei ollut ajatellut yhtään makua vaan pelkästään ulkonököä.
Ikäänkuin "sivutuotteena" syntyi lisäksi tämä jälkiruoka, jossa Eiffeltornin muotoinen joulupipari on kontit ojossa sukeltanut jäätelön ja kinuskikastikkeen sekaan. Jälkiruuan nimi on kuulemma "Pupun korvat". Piparipalat jätskin seassa olivat oikein hieno sekä maultaan että suutuntumaltaan.
"Nää on kyllä hurjan hyviä" tuumasi poitsu suu hymyssä.
VastaaPoistaAi että mikä poitsu!Uskomaton sunnitelma, oon aivan sanaton. ja mikä luovuus nähdä eiffelissä pupun korvat, vaikka torni onkin just lähimuistiin katsastettu. Superterkut tokaluokkalaiselle!
Ihana nuorimies! Kyllä näkee että on kulinaarista lahjakkuutta;D
VastaaPoistaNanna kerrotaan! Ja välitetään myös kannustavat sanasi!
VastaaPoistaYaelian: ON!
<3
VastaaPoistaMusta tuo raastamista kuvaava nuoli on ihan paras!
VastaaPoistaVau mitkä suunnitelmat ja toteutus!
VastaaPoistaTuleva ruokakirjailija :) Tuolla idealla olisi myyntimenestys!
VastaaPoista