sunnuntai 23. marraskuuta 2008

Katajanhavulammas


Melukylän esille kuuluttama mainio Marraskuun ruokahaaste LAMMAS antoi potkua meidän suunnitelmiimme tehdä Vivi-Ann Sjögrenin ohjeistamaa Katajanhavulammasta. Vielä kun ehdimme Hakaniemen halliin Reinin Lihan lihatiskille, oli lauantairuokamme sinetöity.

Vivi-Annin keittiössä-kirjan omistajille resepti voi näyttäytyä hieman kummallisena - mittasuhteet eivät ihan täsmää ja jotain on lisättykin. Alla olevaan reseptiin on nimittäin otettu vinkkiä niin Vivi-Annilta, Reinin lihan asiantuntevalta ja avuliaalta myyjältä kuin omien päidemme maalaisjärjeltäkin.

Lopputulos oli hyvä! Konjakki ja kataja maistuivat, mutta hyvin vienosti. Hyvä niin, sillä liha itsessään oli upean tuntuista hampaissa ja mukavan makuista. Suosittelemme! Mistään pikaruuasta nyt ei ole kyse, sillä valmistelut aloitetaan jo useita päiviä ennen paistin pitkää paistoa. Vaivanarvoista on, uskokaa pois!

tarvitset:
(luista) lampaanpaistia
2 rkl+ hiukan suolaa
1 rkl sokeria
1 dl konjakkia
reilunkokoisia muovipusseja (kysy lihakauppiaaltasi)
vettä
lisää katajanoksia uuniinlaitettaessa
3 rkl katajanmarjoja murskattuna
foliota


Aloita valmistelut tiistaina, mikäli aiot syödä lauantaina:

Kutsu vieraita syömään, sillä neljälle hengelle (joista kaksi on lapsia) tämä satsi on turhan suuri.

Osta tuoretta lampaanpaistia. Pakastelihojen marinoiminen 5 päivää tuskin on suositeltavaa. Oma karitsamme oli kotoisin Ahvenanmaalta ja laadultaan luomua. Pistele lampaanpaistiin veitsenkärjellä pikkuviiltoja, jotta maut imeytyvät lihaan paremmin. Hiero lihaan 2 ruokalusikallista hienoa suolaa. Erotuksena karkeaan hieno suola imeytyy tasaisemmin. Hiero myös 1 rkl sokeria. Aseta paisti reilunkokoiseen muovipussiin. Tiiviissä tilassa marinoituminen tapahtuu paremmin (kuin esim. astiassa) ja jääkaappikin pysyy tuoksuvapaana. Laita pussin sisälle paistin ympärille myös hyvin huuhdeltuja katajanoksia ja konjakkia. Laita pussi jos toinenkin vielä ensimmäisen pussin ympärille, jotta jääkaappiin ei leiju vahvaa konjakintuoksua. Laita pussitettu paisti jääkaappiin.

Kääntele paistia silloin tällöin, jotta se marinoituu tasaisesti.

Laita pussiin vielä vettä vuorokautta ennen paistoa. Syytä tähän vesilisään emme tiedä, mutta tässä seurasimme varmuuden vuoksi Vivi-Annin ohjeistusta tarkasti.


Kuivaa paisti. Hiero pintaan vielä hiukan hienorakeista suolaa. Kääri se folioon tuoreiden, hyvin huuhdeltujen katajanoksien ja murskattujen katajanmarjojen kanssa. Jos omistat foodloopeja, saat tiukemman käärön kietomalla niitä folioidun paistin ympärille. Tuikkaa paistiin paistomittari. Kypsennä paistia 100 asteisessa uunissa noin 7 tuntia. Lampaanlihanhan voi jättää ihan punaiseksikin, joten on oikeastaan oman maun mukaista milloin paistin ottaa uunista ulos. Meillä folioitu paisti oli 7 tunnin kypsennyksen jälkeen sisälämpötilaltaan 73 astetta. Anna paistin levätä ainakin vartin ennen leikkaamista ja syömistä.

Luisen lihan leikkaaminen oli melko haasteellista, mutta onnistui kuin onnistuikin.

Ja sitten ei kun nauttimaan! Lampaan seurana lautasella olivat bataatti-juurisellerimuhennos ja katajanmarjakastike. Annos oli osa Katajaista menuta.

Lisäys: Lampaan loppu pakastettiin ja valmiiksi paloitelluista lihoista tehtiin myöhemmin kermaista nokkospastaa ja sipulipitoista pizzaa, molemmat suorastaan huippuherkullisia. Tuntui että konjakin maku korostui uudelleenlämmitettäessä.

16 kommenttia:

  1. veera: mekin tykkäsimme! lammasta paistina ei ole aiemmin tehtykään, muunlaisena kylläkin (mutta niitä ei täällä blogissa ole).

    VastaaPoista
  2. Aikamoinen paisti tosiaan! :)
    Me marinoimme kerran hirveä useamman päivän, ja odotukset olivat kyllä (liian) kovat kun kävimme paiston jälkeen pöytään. Ihan ok, mutta ei mitään mitä olimme kuvitelleet. Sen jälkeen ollaan vältelty monen päivän projekteja, ellei ole joku varma "nakki" varoilta kaapissa odottamassa...
    Hienoa että teillä lopputulos korvasi vaivan! =)

    VastaaPoista
  3. petra: juu, kyllä oli vaivan väärti. itse palkäsin että paisti maistuisi liiaan konjakkiselle, mutta turha oli pelko. maut olivat juuri sopivassa suhteessa keskenään. ja toisaalta, eihän tuossa ollut normaalimarinointiin verrattuna kuin kääntelyn vaiva ja tilan raivaaminen useaksi päiväksi. ja tietysti lihan piti olla laadukasta.

    se hirvi on edelleen kokeilematta, pöh!

    VastaaPoista
  4. Tämän reseptin korvamerkkaan itselleni, paisti on ehdottomasti meidän perheen juttuja. Onnea!

    VastaaPoista
  5. krisuh: itseäni alkoi heti kiinnostamaan, kun katajanoksat mainittiin. tykkään senkaltaisista mauista. ja erilainen toteutus kiehtoo melkein aina.
    kiitos onnentoivotuksista!

    VastaaPoista
  6. Ooh, nam, tässä on nyt selvästi yksi ehdokas Kettuväen joulupöytään.

    VastaaPoista
  7. ohoh! oikein joulupöytään! on kyllä jouluinen katajoineen ja juhlava konjakki-marinoinnin johdosta. joten totta, miksei menisi myös joulupöydässä.

    VastaaPoista
  8. Oi, tunsin katajaisen lampaanlihan kielelläni ja se oli hyvää.

    VastaaPoista
  9. Onnittelut ruokahaastevoiton johdosta! Slow Food rulettaa :-)

    VastaaPoista
  10. Hatut kattoon ja kannat kanssa, voitto tuli, ONNEA!!!

    VastaaPoista
  11. Äijäruokala onnittelee voittoa ja odottaa kiintoisaa joulukuun ruokahaastetta.

    VastaaPoista
  12. Haaste poiki hienoja lammasherkkuja. Kiitokset onnitteluista ja äänistä kaikille! Mietintämyssyt päässä jo pohditaan tulevaa haastetta.

    VastaaPoista
  13. Hieno blogi ja tooosi hyvän näkönen ohje. Sääli että mökkikausi on jo ohi, tämä olisi ollut täydellistä kokeilla mökillä, syysmyrskyn tuivertaessa... :) Siellä kun on katajia - paljon :)

    VastaaPoista
  14. Nelle kiitoksia! ensi syksynä sitten :) tai sitten talvituulen tuivertaessa kotinurkkia, jos jostain löytyy katajaa ;) meilläkin kävi hyvin katajanoksien kanssa - äidiltäni oli nimittäin kaadettu pihasta juuri muutama ja nipsin niistä oksia irti.

    VastaaPoista

Nyt kiinnostaisi kuulla mitä sinä tuumaat

Blog Widget by LinkWithin