Olon keittokirja on jäänyt minulle mieleen sen reseptien arvostelemisesta. Monessakin yhteydessä on moitittu, että ammattikeittiömäiset reseptit eivät oikein sytytä, koska niitä ei voi helposti toteuttaa kotikeittiösissä. Minä olen kuitenkin samaa mieltä kuin Anu Hopia Molekyyligastronomiaa-blogissaan, että kirjalla on vissisti paikkansa. Vaikka suurin osa resepteistä tosiaan on mahdoton toistaa ainakin omassa keittiössämme, on todella mielenkiintoista nähdä miten ammattilaiset saavat aikaan upeita luomuksiaan. On jännittävää päästä kurkkaamaan ammattikeittiön salaisuuksiin ja itselle uusiin valmistusmenetelmiin. Ja on hienoa mennä syömään ravintolaan ruokaa, jota ei osaisi tai pystyisi itse valmistamaan.
Voisin ostaa kirjan omaksikin, nyt kirjastosta lainatun tilalle.
Parasta antia "Olo - aistin tarkkuudella"- kirjassa minulle ovat kuitenkin kuvat valmiista annoksista. Esimerkiksi yllä näkyvä annos savulohesta ja soijasta on suorastaan mestarillinen. Se että ruoka on aseteltu soljuvasti koko lautaselle eikä vain sen kuppimaiseen osaan, on hieno! Ajatus kulkeutui välittömästi kirkkaan metsälammen rantaan, jossa pehmeällä sammalmättäällä istuu pieniä peikonpoikia. Annoksen tekijä on tuskin hakenut tätä mielikuvaa, mutta aina kun jokin asia synnyttää mielikuvia ja saa kunnolla pysähtymään, on se koskettanut. Annosten asettelulla voisi leikkiä enemmänkin kotona.
Kokeilin kirjasta munakoiso"kaviaaria", jonka sherryinen maku oli kaunis. Suosittelemme, vaikka meillä lintuliemi ei ollut infusoituna yrtteihin, emmekä lisänneet lainkaan pähkinöitä! Ja nyt vasta reseptiä naputtaessani huomaan että koisot olisi pitänyt kuoriakin.
MUNAKOISO"KAVIAARI" a´la OLO
5 g paahdettua valkosipulia
40 g kylmäpuristettua oliiviöljyä
400 g munakoisoa, uunissa paahdettuna (kuoret poistettuna)
100 g paseerattua tomaattia (meillä tähän aikaan vuodesta purkista)
100 g fasaanilientä (reseptissä kanalientä, infusoituna 5 grammaan timjamia ja 5 grammaan rosmariinia)
sherryä ja etikkaa (tai sherryetikkaa)
hienoa merisuolaa
sokeria
ruohosipulia leikattuna
parmesaania raastettuna
rosmariinia hienonnettuna
(hasselpähkinää, paahdettuna ja rouhittuna)
Freesaa sipuleita oliiviöljyssä 15 minuuttia (joka ei meillä kyllä kestänyt varttia...).
Lisää paahdetut munakoisot, paseerattu tomaatti ja lintuliemi.
Hauduta seos kuivaksi pannulla.
Mausta sherryetikalla, suolalla ja sokerilla.
Hienonna munakoisotahna leikkuulaudalla veitsellä.
Jäähdytä ja peitä tahna, säilytä kylmässä.
Lämmitä tarjoiltaessa ja mausta ruohosipulilla, rosmariinilla, parmesaanilla (ja hasselpähkinöillä).
Olen selannut tuota kirjaa ja minustakin on hauska, että tuodaan esille erilaisia tapoja tehdä ruokaa. Eiväthän kaikki tosiaan tee kotiruokaa kotijoukoille.
VastaaPoistaSe Hesarin artikkeli oli varsin outo, kun murskasivat kirjan täysin. Toisaalta mielenkiintoni heräsi juuri siksi.
Munakoisokaviaari vaikuttaa tosi herkulliselta.
Olin perjantaina tilaisuudessa, jossa mm. Anu Hopia puhui molekyyligastronomiasta. Siellä nousi esiin Sous vide-kypsennysmenetelmä eli termostoitu vesihaude, joka antaa mahdollisuuden hyvin tarkkaan lämmönsäätelyyn. Puhuttiin siitä miten se on jo yleistynyt ammattikeittiöissä. Sous viden povattiin tekevän tulemistaan piakkoin jo kotikeittiöihinkin. Tuo tarkoittaisi, että monet OLOn kirjassa tehdyt reseptit tulisivat mahdollisiksi toteuttaa kotonakin.
VastaaPoista