lauantai 22. tammikuuta 2011

Kalanpääkeitto Tallbergin tapaan

Pidämme kovasti "päästä häntään" (head to tail)-ajattelusta eli siitä, että ruhoista ja kaloista käytetään kaikki mahdollinen hyväksi. Olemme vielä kovin aloittelijoita asiassa, mutta opettelemme koko ajan lisää. Liemiä meillä keitetään kanan, kalan ja ravunperkeistä, kuten myös vaikka luisten liharuokien lopuista. Niitä sitten pakastetaan vaikka keittoja ja risottoja varten. Kokeilemme mielellämme vähemmän käytettyjä ruhonosia ja sisäelimiä. Kun eläin teurastetaan, on haaskausta syödä vain fileet ja paistit. Vähemmän käytetyt ruhonosat  ovat paitsi mielenkiintoisia ja usein edullisia, myös oikein laitettuna uudenlaisia makuja tarjoavia. Noilla ruhonosilla on tullut ruokaan monesti hienoa syvyyttä. 

Tätä taustaa vasten lienee helppo uskoa, että olin aivan hullaantunut nähdessäni uusimmassa, muutenkin huippumielenkiintoisessa Glorian ruoka & viinissä Kalanpääkeiton ohjeen. Reseptin oli lehdelle taituroinut arvostamani keittiöpäällikkö Sami Tallberg, joka on suuresti syyllinen villiyrtti-innostukseeni.

Keitto oli hienon makuinen, meidän makuumme tuhdin, sopivan mausteinen. Tähän kuitenkin lisättäköön, että ruokamme on usein maltillisesti maustettu eikä minkäänmoisista tulisuuksista voida puhua. Kun näytin ja kerroin lapsille mitä keitto sisälsi, poitsu tuumi että mielenkiintoista, mutta maistamalla tuomitsi keiton liian mausteiseksi. Minä pistin keittoon lopuksi lientä liiaksi, jolloin se oli turhan liemimäistä. Varovasti siis siinä vaiheessa. Tosin me puhuimme keskenämme, että loiro keitto olisi omiaan ottaa mukaan termospulloon talviselle retkelle.
Lohenpää lähti matkaan Nummelan torilta muiden kalaostosten jatkoksi. Aika komean kokoinen, kun huomioi leuan alla mittatikkuna olevan tulitikun. Tallberg ohjeistaa myös muiden kalanpäiden käyvän tähän hommaan.
Ruuanlaitto on syytä aloittaa kidusten poistamisella niiden mahdollisesti sisältämien bakteerien vuoksi. Parhaiten se kävi saksien avulla nipsien ja sormella hommaan avittaen.
Tältä näyttää poistettu kidus. Kalanpääkeittoon voi nakata sekaan myös pyrstöt ja evät. Kidusten poistamisen jälkeen kalanpää huuhdellaan hyvin verestä. Kalanpää kannattaa "avata" alareunasta niin huuhtelu helpottuu. Minä en saanut meinaten päätä puoliksi. Kalasta saa hyvän huuhteluotteen kun tunkee yhden sormen silmäreiästä sisään.
MAUSTEINEN KALANPÄÄKEITTO
ainakin kuudelle + lientä pakkaseen

1 (n. 750 g) lohenpää puolitettuna/"avattuna", kidukset poistettuna
1 keskikokoinen porkkana
1 keskikokoinen sipuli
2 valkosipulinkynttä
2 lehtisellerin vartta
4 rkl öljyä
1 laakerinlehti
1 tl fenkolinsiemeniä (tai ½ fenkoli)
1 tl kuivattua (tai ½ nippua hienonnettua) tilliä
½ g sahramia
½(-1) hienonnettu chili (tai 1/3 tl kuivattua chiliä)
4 rkl tomaattipyrettä
3 dl hedelmäistä valkoviiniä
3 l vettä
2 keskikokoista perunaa
1 sitruuna
4 tl suolaa
2 tl mustapippuria
(ripaus cayennepippuria)

Kuori ja paloittele porkkana, sipuli ja valkosipuli. Hienonna lehtiselleri karkeaksi.

Kuumenna öljy suuressa kattilassa miedolla lämmöllä. Lisää huuhdeltu, kidukseton lohenpää, kasvikset, mausteet ja tomaattipyre kattilaan. Kuullota seosta miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia. Ole valppaana, sillä tomaattipyre on hanakka tarttumaan kattilanpohjaan kiinni.

Kuori ja paloittele perunat. Lisää valkoviini kattilaan ja keitä seosta pari minuuttia. Lisää vesi ja perunat ja purista sitruunamehu joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla.

Anna keiton porista miedolla lämmöllä kannen alla parin tunnin ajan. Lisää tarvittaessa vettä. Nestemäärän tulisi pysyä samana.

Valuta noin kolmasosa (minä laittaisin kokemuksellani enemmän) lientä kulhoon odottamaan. Soseuta keitto lohempäineen kaikkineen tehosekoittimessa muutamassa erässä. Minä etenin hommassa sauvasekoittimen avulla, pärräten. Homma kesti vähän turhan kauan ja luulempa että lopputulema olisi ollut rakenteeltaan miellyttävämpi jonkun muun vehkeen avulla. Lisää odottamaan nostettua lientä kunnes keitto on samettisen ohutta. (Kiettoon päätymättömän liemen pakastimme tulevia keitoksia varten).

Siivilöi soseutettu keitto (meillä sauvasekoittimella suristelun jälkeen keitosta löytyi ainakin muutama iso ruoto) ja tarkista sekä maku että paksuus. Rasvaisesta lohesta tehty keitto saattaa, Tallbergin sanoja lainatakseni, maistua raskaalta. Tällöin  mies kehottaa lisäämään sitruunamehua.

Annostele keitto lautasille ja ripottele cayennepippuria ylle. Meillä lusikoitiin keittoa ilman tätä pippurilisää, luomupaahtiksen kera. Loistavaa talviruokaa!

torstai 20. tammikuuta 2011

Pehmeät aamujuustomuffinssit hetkessä

Tämä maistuva ja unenpöpperössäkin onnistuva baakkelssi ratkaisi meillä useamman pulman kerralla:
  • Mitä uutta tarjota yövieraille (ja omalle perheelle)heti aamusella?
  • Mihin saada uppoamaan paljon ruokajogurttia isosta pöntöstä?
  • Mihin laittaa murentuvaista juustoa, joka ei tykännytkään pakastamisesta vaan kuvittelee olevansa nyt sekuriittilasia?
  • Mitä uutta kivaa saada kategoriaan "aamupala"?
Kädenvääntöä-blogin Pätkä oli löytänyt reseptin aikanaan Lettupannu-blogista, joka pistää ihmettelemään miksen minä ole sitä hoksannut sieltä. Räiskäleenkääntäjien, Hennan ja Santun ohjeilla on meinaten ennenkin startattu aurinkoisena aamuun.
Aamiaismuffinssit pärjäävät maun puolesta ihan itsekseenkin, mutta tuorepinaatti-kylmäsavulohilisä tuo mukavan ylellistä tuntua!

AAMIAISMUFFINSSIT 
12 kpl

4 dl vehnäjauhoja
2 dl kaurahiutaleita
2 tl soodaa
½ tl suolaa
½ dl rypsiöljyä
n. 5 dl maustamatonta jogurttia tai piimää
halutessasi juustoraastetta
auringonkukansiemeniä tai vastaavia

Laita uuni lämpiämään 200 asteeseen. (Jos muffinssivuokasi on muuta kuin silikonia, kehoitan voitelemaan sen kiinnitarttumisen ehkäisyksi). Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää öljy ja jogurtti, sekoita. Lusikoi silikonivuokaan. Ripottele päälle siemeniä. Paista uunissa 15-20 minuuttia.
Samalla uunilla tein myös minivuuissa suklaamuffinsseja 70 prosenttisesta suklaasta.

tiistai 18. tammikuuta 2011

Jänistä etruskimetsästäjän tapaan

Meillä on jo pitkään ollut halu kokata jänistä. Suvussa vain ei satu olemaan jänönmetsästäjiä, kuten ei metsästäjiä lainkaan. Emme muutenkaan ole pystyneet osuttamaan tiellemme loikkijaa lihatiskistä tai pakastealtaassa. Sitten yhtenä päivänä sain idean tiedustella asiaa paikalliselta K-Extra-kauppiaalta. Hän otti pupu-asian heti hoitaakseen ja soitti jo alta tunnin päästä takaisin. Tilaukseen meni reippaan kilon verran luomujänistä pakasteena.
Viikko soiton jälkeen haimme päättömät, sulaneet jäniksemme kotiin ja aloitimme vierasruuan valmistelun. Valmiiksi katsottu resepti saa menetelmällään kuulemma "jänikseen ja kanaan kaikki villien etruskikukkuloiden makuvivahteet". Tiedä tuosta, mutta hyvää oli! Hitaasti kokoonkeitetty rosmariiniviini sekä yrtit tekivät paitsi lihasta, myös kastikkeesta hurjan maistuvaa.

Maxine Clarkin "Makuja Toscanasta", josta resepti on peräisin, suosittaa käyttämään myös jäniksen maksaa valmistuksessa. Tätä meillä ei ollut. Minä hajapää unohdin myös lopussa lisätä oliivit, vaikka olin ne valmiiksi ostanut. Ne olisivat kieltämättä tuoneet annokseen ulkonäköplussaa, kuten myös päälle ripoteltava lehtipersilja.
JÄNISTÄ ETRUSKIMETSÄSTÄJIEN TAPAAN
coniglio alla cacciatora etrusca

neljälle

1 iso jänis tai kaksi pientä, noin 1,5 kiloa
4 isoa valkosipulinkynttä
1 tl suolaa
1 tl rouhittua mustapippuria
1 rkl rosmariinia/2 oksaa silputtuna

1 pullo puolikuivaa valkoviiniä
2 rosmariinioksaa

6-8 rkl oliiviöljyä
85 g pancettaa tai pekonia
1 sipuli silputtuna
1 porkkana paloiteltuna
1 varsiselleri pilkottuna
6 tuoretta salvianlehteä
noin 3 dl kasvislientä
jäniksen maksa
200 g meheviä mustia oliiveja kivettöminä
merisuolaa
mustapippuria myllystä

Paloittele liha kuuteen-kahdeksaan osaan. Sakset ovat nyt kova juttu! Huuhtele ja kuivaa lihapalat. Sekoita valkosipuli, rosmariini, 1 tl suolaa ja 1 tl pippuria kulhossa tai kuten me, morttelissa. Hiero seosta lihapalojen pintaan. Peitä ja anna marinoitua vähintään 2 tuntia, meillä reipas viisi.
Kaada sillävälin viini teräskattilaan ja nakkaa perään 2 rosmariininoksaa. Anna kiehua, kunnes viini on kiehunut kokoon noin puoleen alkuperäisestä määrästä. Nosta sivuun ja anna jäähtyä.

Kuumenna öljy padassa. Lisää pancetta, sipuli, porkkana ja varsiselleri. Paista näihin hiukan väriä. Lisää lihapalat kasvisten joukkoon ja sekoita. Anna kypsyä, kunnes liha alkaa saada hiukan väriä.

Lisää salvianlehdet. Siivilöi joukkoon kokoonkeitetty viini. Lisää pataan kasvislientä sen verran että lihat peittyvät. Kuumenna kiehuvaksi, peitä puolittain kannella ja anna hautua hiljalleen noin 45 minuuttia. Kääntele lihapaloja silloin tällöin.

Nosta liha vadille. (Lisää kastikkeeseen maksa ja) soseuta kastike sauvasekoittimella tai muulla vastaavalla. Pane lihapalat takaisin pataan. Lisää oliivit ja jatka kypsentämistä noin 10 minuuttia, kunnes ruoka on lämmennyt kokonaan. Jos kastike tuntuu liian tönköltä, lisää hiukan kasvislientä.

Meillä jänispata tarjottiin polentapuuron ja salaatinlehtien kanssa.

Viininä toimi 5 tuntia decantoitunut (ha haa! kerrankin muistettiin!) etelä-Italialainen luomuviini Castello Ducale Aglianico 2008. Koko seurueemme aikuisväestö piti tästä mausteisen täyteläisestä, pehmeästä punaviinistä. Tuoksussa erottui selkeästi kardemumma.

maanantai 17. tammikuuta 2011

Artisokkatahnaa ylihelposti

Nyt tuli tehtyä huippulöytö Kädenvääntöä-blogista! Lopputulema kuulostaa omiin korviini fiiniltä ja kuitenkin tekotapa on yksinkertainen ja nopea. Raaka-ainelistakaan ei päätä huimaa. Maku on hieno ja mukavaa vaihtelua öljyllä pehmitettyyn voihin.

En oikein pidä säilöttyjen artisokkien mausta, mutta tässä tahnassa säilyke toimii. Samoin se tekee muuten tässä suolaisessa piirakassa. Päädyin käyttämään Pitkän ja reseptiä kokeilleen Jannan suosituksesta Pirkan Parhaat sarjan artisokansydämiä. Valkosipulit olivat luomulaatuisia.
ARTISOKKATAHNA

1prk (290/160g) artisokansydämiä
2 valkosipulinkynttä

Soseuta sauvasekottimella artisokansydämet ja valkosipulinkynnet. Lisää artisokkapurkin öljyä joukkoon vähän kerrallaan kunnes olet saanut aikaan sopivan rakenteen. Meillä öljyä jäi noin puoli purkkia, jolloin tahna oli ihanan paksua.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Fenkolikeitto savukalalla

Tänä viikonloppuna sormissamme on syyhynnyt poikkeuksellisen voimakas uutuuksienkokeiluhalu. Syyhyssä oli riskinsä, sillä saimme vahvistusta vuorokauden ajaksi yhden porilaisperheen verran. Tyttäremme kummit saapuivat meille meinaten yökylään. Iloksemme ruokakokeilut onnistuivat (paljon paremmin kuin allekirjoittaneen kortinpeluu tässä porukassa)!

Lauantai-illan menu näytti seuraavanlaiselta

fenkolikeitto lämminsavulohella
vaalea luomuleipä ja artisokkatahna
*
*

juomana etelä-Italialainen luomupunaviini 
Castello Ducale Aglianico, 2008

Alkukeitto löytyi Joulupukin tuomasta Silver Spoonista. Keitto oli hyvin yksinkertainen sekä raaka-aineiltaan että valmistustavaltaan ja oikein maukas. Fenkolin maku meni hienosti yksiin lämminsavulohen kanssa! Seuraavalla kerralla ehkä lämmittäisin kalaa hiukan ja tarjoaisin jotain raikasta, kevyttä valkoviiniä keiton seuraksi.

Alkuperäisessä reseptissä keittoon lisättiin tilliä, me etenimme tässä kohtaa fenkolihiutavilla (eli noilla lehdillä). "Double cream" kääntyi ranskankermaksi. Me myös kuullotimme fenkolia hieman ennen keittämistä.
FENKOLIKEITTO SAVULOHELLA
neljälle

25 g voita
3 fenkolia pilkottuna
1 rkl ranskankermaa
80 g savulohta pilkottuna
fenkoli"lehtiä" (tilliä)
suolaa ja mustapippuria

Sulata voi kuumassa kattilassa. Lisää fenkolit ja kuullota hetki. Lisää 5 ruokalusikallista vettä ja keitä miedolla lämmöllä noin 20 minuuttia. Lisää sekaan toiset 5 rkl vettä, fenkolinhuituvia ja soseuta sauvasekoittimella. Lisää ranskankerma. Me lisäsimme myös runsaasti vettä, koska keitto oli makuumme ihan liian paksua. Kiehauta ja mausta. Lisää pinnalle ennen tarjoilua (tilliä tai fenkolinhuituvia ja) lämminsavulohta.  

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Lettuvinkki


Työkaverini vinkkasi täyttämään letut vuohenjuustolla ja lakkahillolla sekä kermavaahdolla. Vuohenjuuston ystävä Jukka kiitti vinkistä - kyllä maistui, ilman kermavaahtoakin!

lauantai 8. tammikuuta 2011

Voissa paistetut muikut

Rapeaksi paistetut muikut ovat ihan ylivertaisen hyvää ruokaa! Sen vuoksi olinkin hyvin hämmästynyt, että vaikka blogistamme löytyy useita mainintoja kyseisestä kalaruuasta, ei sen valmistusta tällä tavalla ole reseptoitu mitenkään. Viitteellinen resepti tosin ei sisällä kummoistakaan ohjeistusta, mutta ruokana tämä ansaitsee ehdottomasti paikkansa blogissamme.

Tällä kertaa pikkumuikut tarjottiin Lapin puikulaperunoista tehdyn muussin ja puolukkasurvoksen, sekä karamellisoitujen sipulien kanssa. Tyttäremme taisi kiteyttää kaikkien tunnot tokaistessaan rouskeen keskeltä: "Ompa tosi hyviä pyrstöjä!".

VOISSA RAPEAKSI PAISTETUT MUIKUT
neljälle

500 g muikkuja
reilusti voita
ruisjauhoja
suolaa
valkopippuria

Laita lautaselle ruisjauhoja. Sekoita joukkoon suolaa ja valkopippuria.
Kuumenna paistinpannussa reilu nökäre voita.


Kieritä kokonaisia pikkumuikkuja  maustetuissa jauhoissa ja nakkaa voiselle, kuumalle pannulle. Paista kalat molemmin puolin kauniin ruskeiksi ja siirrä lämpimälle lautaselle odottamaan seuraavan satsin paistumista.
Ruokajuomaksi tällaisen voisen, rapsakan ruuan kanssa sopii mainiosti olut. Meillä se oli tällä kertaa Nokian Panimon Keisari Talvi, jota ostamme kyllä toistekin. Pidimme sen pehmeästä mausta kovasti!

perjantai 7. tammikuuta 2011

Sulaneen juuston äärellä

Eilen oli kovasti kylmä, mutta touhukas lomapäivä Savossa. Järvenjäällä pyörittiin ympyrää napakelkassa ja narrattiin kaloja, jotka eivät kuulemma mahtuneet pilkkimisaukosta ylös - ne oli siis jätettävä järveen. Tällaisen päivän päätteeksi on rentouttavaa istahtaa saunapuhtaana fonduepadan ääreen ja turista leppoisia.

Toisinaan fonduessa käy niin, että juusto klimppiytyy koko ajan. Eilinen setti onnistui kuitenkin niin nappiin, että kirjoitetaanpa heti ohje ylös tulevia leipäpalanuittokertoja varten. Perinteikkään kirsikkaviinan tilalla meillä oli nyt omatekoista luumulikööriä, jonka "valmistus" onkin sitten jo toinen juttu.
Aloita fonduesyöminkien valmistelu pilkkomalla kastettavat. Meillä juustomassaan upotettiin tällä kertaa hiukan kuivahtanutta vaaleaa Papan leipäkoneleipää, lohkottuja luumuja (henkilökohtainen suosikkini), sekä päärynää ja omenaa kuorittuna ja paloiteltuna.

JUUSTOFONDUE
neljälle

4 dl valkoviiniä
300 g gruyere-juustoa
300 g emmental-juustoa
2 cl luumulikööriä (kirsikkaviinaa)
1 rkl perunajauhoja

Raasta juustot. Kuumenna valkoviini padassa liedellä. Lisää juustoraaste joukkoon. Sekoita miedolla lämmölllä tasaiseksi koko ajan sekoitellen. Sekoita perunajauhot tilkkaan luumulikööriä. Lisää seos kuuman viinin joukkoon koko ajan sekoittaen.
Siirrä pata fondue"telineeseen" sytytetyn liekin ylle ja nautiskelu voi alkaa! Keihästä haluamasi kastettava fondue"haarukkaan" ja kasta juustomassaan. Sitten vain hiukan jäähtyneenä suuhun ja seuraavaa upottamaan!
Viininä meillä oli padassa ja laseissa Heinolan Heilasta ostettu, takana kuikuileva viherherukasta tehty "Kuiva Pihamaa". Viini oli oikein mukava tuttavuus, jota haluamme varmasti kokeilla myös kalan kanssa. Olin oikeasti ihan yllättynyt viinin raikkaasta mausta.

Olisi mielenkiintoista tietää, mitä teillä kastetaan fonduepataan? Ihan vaikka seuraavaa nautiskelukertaakin silmällä pitäen.

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Askarteluruokaa: Peruna-kuhatäytteiset raviolit kirsikkatomaatti-basilikalla

Olipas ihana askarrella koko perheen voimin. Lapset väänsivät pastataikinaa ja painoivat raviolimuottia, me aikuiset teimme loput kun valmistimme kalatäytteisiä ravioleja. Kyllä maistui!

Mallia otimme Maxine Clarkin "Makuja Toscanasta"-kirjasta, jossa kuhan tilalla oli käytetty liotettuna suolattua turskaa eli baccaláa. Täytteemme siis poikkeavat ohjeistetusta kalan verran. Jos täytetyn pastan vääntäminen ei ole tuttua, on pakko mainita ettei homma ole niin monimutkaista kuin aluksi voi vaikuttaa.  Me voisimme väittää että se oli jopa kivaa!

KUHARAVIOLIT TOMAATTIEN KERA
pääruuaksi neljälle aikuiselle , 105 kappaletta (pieniä)

PASTA
4 ½ dl durumjauhoja tai tipo 00-jauhoja
3 munaa
1 rkl kylmäpuristettua neitsytoliiviöljyä

Pastan vääntöön ohjetta täältä. Jätä lepäämään puolekis tunniksi, jonka aikan voit valmistaa täytteen.  

TÄYTE
250 g perunoita
3-4 valkosipulinkynttä kuorittuna
250 g kuhaa
1 dl neitsytoliiviöljyä
2 rkl tuoretta lehtipersiljasilppua
merisuolaa
mustapippuria myllystä

Keitä kuoritut perunat ja valkosipulinkynnet pehmeiksi. Kypsennä kala. Me paistoimme kuhan pannulla. Poista ruodot ja hajota kalan liha "hiutaleiksi". Muhenna potut ja valkosipuli. Sekoita joukkoon kala ja öljy. Lisää persilja ja maun mukaan suolaa ja pippuria. Siirrä seos pursotinpussiin tai muovipussiin, jonka kulmaan leikkaat reiän.
Kauli pastataikina mahdollisimman ohueksi, koneella tai kaulimella. Laita pastataikinalevyt jauhotetulle alustalle. Pursota taikinalle täytekökkäreitä sopivin välimatkoin.
 
Kasta sormenpäät vesiastiaan ja voitele täytteiden ympäriltä vesisormilla taikinaa - tämä liimaa pastalevyt yhteen. Ole tarkkana ettei liimavettä tartu leivonta-alustaan, sillä silloin jatkossa taikinakin tarttuu siihen. Nosta päälle toinen pastalevy ja painele levyjä yhteen, jotta ilmakuplatkin poistuvat.
Painele tällaisella työkalulla raviolit irti levystä tai tavallamme valjasta lapsi hommiin. Toki taikinapyörää tai veistäkin voi käyttää. Ylijääneet pastat voi mytätä kokoon ja surrauttaa taas läpi pastakoneen.

Siirrä keittovalmiit raviolit jauhotetulla alustalle, jotta eivät tartu kiinni. Toista kunnes täyte ja taikina loppuu.

Kuumenna kiehuvaksi iso kattila vettä ja mausta suolalla. Odottaessa veden kiehumista valmista alla oleva kastike.

KASTIKE
4 rkl oliiviöljyä
350 g kirsikkatomaatteja halkaistuna
2 rkl tuoretta basilikasilppua + hiukan tarjoiluun

Kuumenna öljy kuumaksi. Lisää tomaatinpuolikkaat ja anna kiehua pari kolme minuuttia. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää basilika.

Kypsennä ravioleja kolmisen minuuttia. Valuta hyvin ja pyörittele pienessä määrässä öljyä. Tarjoile raviolit yhdessä tomaattikastikkeen ja basilikanlehtien kanssa. Ei ole pahitteeksi kaataa lasiin myös hyvää valkoviiniä.

lauantai 1. tammikuuta 2011

Vuoden 2010 listausta pohjamudista huippuhetkiin

Seuravassa listauksia vuoden 2010 varrelta. Kuten joululahjasaamisia, näitäkin on mielestäni tosi mielenkiintoista lukea. Omansa tältäkin vuodelta ovat listanneet ainakin Pastanjauhajat ja Jokapäiväistä leipää. Mitkä olivat omia ruokaisia huippuhetkiäsi menneenä vuonna 2010?

OMAT SUOSIKKIMME

Tammikuussa on herkuteltu vaikka millä, mutta Kebab kotikonstein ja Polentapanerointi lihapullissa jäivät lähtemättömästi mieleen.


Maaliskuun parasta antia olivat palsternakkapitoiset konjakkisimpukat.

Huhtikuussa meidät maullaan yllättivät pasha ja tahmaiset häränhännät. Positiivisesti.

Toukokuun parasta antia oli Äitienpäivähemmottelu kokonaisuutena.


Elokuussa olisi vaikka mitä, mutta mainitaan nyt vaikka ensimmäiset vierailumme Michelin-tähtipaikkoihin. Ne tapahtuivat Lontoossa Locandaan ja Arbutukseen. Kototerassilla rouskutettiin tortillaan kiedottuja friteerattuja siikapaloja. Ja isomaksaruohoa.

Syyskuussa natusteltiin sieniä oikein urakalla. Meille maistuivat hurjan hyvin esimerkiksi herkkutatticarpaccio ja tattipanerointi kalan yllä.


Marraskuussa laitettiin silakoita etanapannuun ja voitettiin mahtava lahjakortti arvonnassa osallistumalla kilpailuun minttuyrttisellä After Eight-kakulla.

Joulukuussa nautiskeltiin valkoviinejä ja mereneläviä Lanzarotella. Joulupöydästä parhaiten mieleen jäi maa-artisokat muikunmädillä ja tillimurulla.


Vuoteen sisältyi ihan HUIPPUJA BLOGITAPAHTUMIA, joista kärkikolmikkoon kiilaavat saaristoviikonloput Nelleläisten kanssa, Oulun pilleet Pastanjauhannan synttäreillä ja Kiehuu-kirjan julkistustilaisuus.
JA VIELÄ KATSAUS GOOGLE ANALYTICSIIN

Suosituimmat sisällöt etusivun jälkeen
  1. Marinoidut herkkusienet
  2. Piimäjuusto
  3. Vaniljainen panna cotta limoncello-mustikkakastikkeella
Lukijoita blogiimme tulee lukuisammin
  1. googlen kautta
  2. suoraan
  3. Pastanjauhajien kautta
Eniten lukijoita saapuu
  1. Suomesta
  2. Ruotsista
  3. Iso Britanniasta

Viittaavat sivustot, joiden kautta tultu meille
  1. Pastanjauhantaa
  2. Blogilista
  3. Siskot kokkaa
Avainsanat, joilla meille on löydetty
  1. sillä sipuli
  2. kanawokki
  3. blinit (oluella, tattariblinit hitaasti, Moskovassa)
...joista kanawokki on kyllä hieman nolo. Taitaa olla viimeisiä kertoja kun on käytetty valmiiksimarinoitua broiskunlihaa. Olisi varmaan aika tehdä päivitetty versio.
Hauskimmat avainsanat, joilla blogiimme on päädytty
  • ruma salaatti
  • meri-tuuli lindströn sillä sipuli (Kiitos kunniasta mutta en ole Lindströmin Merituuli)
  • mistä reima salonen silakka
  • lasten hevos pelit
  • älä tule paha kakku älä tule vaan
  • voisipulivoi
  • virpi - rakkaus on hulluu (suosittelen tiedustelemaan Peruspöperölästä jos haku on kysymyksenomainen)
  • vilkuttaa metsän reunassa on vanha japaniaan
  • viagra tikkari
  • vehnäjauhojen desimäärä toisilla jauhoilla
Kävijäennätys tehtiin 30.12.2010

Kuvat ovat blogissa ennen julkaisemattomia, tekstiin liittymättömiä.
Blog Widget by LinkWithin