Jussi ei mennyt niinkuin piti

Meidän piti saada ystävämme ruokakylään Juhannuksena. Ajatuksenamme oli herkutella yhdessä, kuten teimme viime vuonna heillä. Pöpön pirulaiset päättivät toisin ja vierailu piti perua. Suurimmasta murheen alhosta noustuamme päätimme kilauttaa kaverille ja kokeilla onneamme - nyt meitä lykästi, sillä saimme kaveriperheen lähistöltä kanssamme syömään perjantaina vajaan vuorokauden varoajalla. He toivat vielä tullessaan ruokaviinin, herkkusuklaatamme, ja risottoriisinkin hajapäisen kaupassakäyneen pyynnöstä. Viimeksimainittu pelasti ateriamme täysin!

Perjantain päivällismenu koostui melko tutuista aineksista, kuitenkin pienellä uudella yrityksellä. Lopputulos hyvä.

Alkuun nautimme yrttistä smetanaa savusiikapaloilla ja friteeratuilla nokkosilla. Alustana toimivat paahdetut perunat tai saaristolaisleipäpala. Molempi hyvä!

Ennen pääruokaa perheemme miespuolinen väki esitti sirkus Florentinon inspiromana taikaesityksiä ja pelleohjelmia. Ohjelma oli menestys, joskin myös pienimmässä katsojassa pelokkuutta aiheuttava peruukkeineen kaikkineen.

Pääruokana tarjottiin grillissä viipynyttä, etukäteen viinillä ja mm. sitruunatimjamilla marinoitua lampaanjalkaa, sekä Nelleltä innostuksensa saanutta fenkolimascarponerisottoa. Nyt risottoon siis freesattiin aluksi pilkottu fenkoli ja lopussa lisättiin puoli purkkia mascarponea. Parmesaanirisottoihin tottuneena tätä versiota oli aika hankala saada suolatasapainoon, mutta siinäkin onnistuin lopulta aika hyvin.

Vierasperheemme isä oli valinnut viiniksi Marqués de Cáceres Reserva 2002 Espanjan Riojasta. Viiniä decantoitiin palttiarallaa tunti, mutta huomasimme sen muuttuvan edelleen aterian edetessä lasissa pehmeämmäksi. Viini oli mukavan tanniininen, mausteinen ja olin löytävinäni siitä myös rusinaa. Oli mukava maistella viiniä oikein maistelemalla - viininvalitsija antoi vielä kokeneena tastingeissäkolunneena vinkkejä ja ohjeistusta meille.

Jälkiruuaksi kahvin ja konjakin kanssa vatsanpohjalle mahtui vielä kirsikkakakkua. Ilta jatkui mukavan rupattelun ja lasten leikkien merkeissä, kunnes nukkumatti korjasi koko porukan sänkyihin.

Lauantai, juhannuspäivä kului melkein kokonaan auringonpaisteessa Nurmijärvellä, Sääksjärven uimarannalla. Siellä lapset pääsivät pulikoimaan turvallisesti matalassa "aitauksessa" isänsä silmien alla äidin vedellessä päiväunia viltillä.

Piknikeväinä rannalle otettiin hedelmien, karkkikeksien ja mehujen lisäksi myös croissanttivalmistaikinaan käärittyjä nakkeja. Nämä olivat lasten mielestä huippuherkkua! Jätskit ostettiin rantakioskista.

Sunnuntaina puuhasteltiin Jukan äidiltä saatuja grillipuita järjestykseen. On tosi hieno juttu että anoppi ja miehensä antavat meille omin käsin hakkaamiaan puitaan - kiitos!

Lounaaksi nautimme upeat luomupossun kaslerit. Isosta palasta leikatut pihvit olivat nyt niin poikkeuksellisen herkun näköiset, että niistä oli otettava kuva ihan raakanakin!

Pihvien kanssa syötiin täysjyväkuskusista tehtyä salaattia, jonka sekaan pyöräytettiin esikeitettyjä kikherneitä, paprikaa, kurkkua ja yrttejä. Kosteus saatiin aikaan öljyllä, aurinkokuivatuilla tomaateilla öljyineen sekä sitruunamehulla. Aloittelevana kikherneponnistajana ohjeistusta haettiin Marilta ja Pitkältä blogitapaamisessa saadusta "Vegaanin uudesta keittokirjasta".

Juhannuksemme huipentui vielä Helsingissä ruokabloggaaja Yaelianin tapaamiseen. Oli tosi mielenkiintoista nähdä Appelsiineja ja hunajaa-blogin emäntä ja rupatella hetki cafe Pirittan terassilla. Täysin yllättäen saimme myös tuliaisia Israelista - ihanan tuoksuvaa maustetta, jossa on ainakin chiliä ja tomaattia. Me mölköt emme tajunneet viedä uudelle tuttavuudellemme mitään, mutta parannamme tapojamme ensi kerralla!

Jussi oli yllätyksellisyyksineen oikein onnistunut, monenlaisia makuja ja elämyksiä sisältänyt valon juhla. Tulonsa peruneiden ystävienkin kanssa on jo sovittu uusista kekkeröinneistä, mutta pöpöjenharhaustussyistä emme päivämäärää tänne julkaise ;).