Amsterdamin terveiset!

Puolitoistaviikkoa sitten (su-ma) tuli piipahdettua kahden vuorokauden keikka Amsterdamissa. Olemme käyneet kaupungissa ennenkin, mutta nyt piipahdimme vähän erilaisissa paikoissa. Ruokaa pääsimme nauttimaan kiireettömästi kun muksuja ei ollut mukana. Ylellistä...

Sunnuntaiaamupäivällä maistui mättö meksikolaisessa nimeltä Chicano´s Tex-Mex, lähellä Leidsepleinia. Oli juuri passeli ruoka siihen mielentilaan, kun olimme kävelleet pitkin poikin sadetihkuista "Damia". Valitsimme "Fajitas de la casa"-annoksen kahdelle, eli kana- nautafajitakset. Hyvää! Juomaksi otin Sol-oluen, jonne työnsin väkisin sisään pullonsuulle asetetun limelohkon. Näin oluesta tulee tosi raikkaan makuinen. Voisi maistua myös oluesta innostumattomillekin! Ravintola oli aika nuhjuinen, mutta sopi hyvin teemaan. Hauskaa huvia oli seurata ohivaeltavien krapulaisten kulkua (kun ei itse ollut siinä tilassa).

Kala ja tonnikala on hienosti "varrastettu" yrteillä

Illaksi olin varannut pöydän klo 19.30 italialaisesta ravintolasta nimeltä Caruso, joka sijaitsi "kukkamarkkinoiden" lähellä. Osoite oli Singel 55o. Aluksi ravintolassa ei ollut lisäksemme juuri muita, mutta lähtiessämme pari tuntia myöhemmin se oli jo melkein täynnä. Sisustus oli varsin ylellinen, tarjoilu todella palvelevaa ja annokset kauniita. Alkupalaksi otimme sienikeittoa, joka ei ollutkaan odotusten mukaan kermainen, vaan liha(?)liemeen tehty. Silti ihan ok. Kasvisrisotto paljastui sienirisotoksi pähkinöillä. Maku oli aluksi ihan ok, mutta pidemmänpäälle aika tunkkainen. Pääruokamme, jossa oli tonnikalaa ja jotain kalaa (päivän erikoinen) oli todella herkullinen, samoin jälkiruokamme Panna cotta. Kokonaisuutena oikein onnistunut ravintolakeikka. Täytti hyvin romanttisen illan kriteerit, varsinkin kun kävelimme hotellille kanavanvartta pitkin katulamppujen hämärässä...

Maanantaina nautiskeltiin Vleminckx- raskiksia Voetboogstraat 31:ssä. Katu on lähellä Dom aukiota, Kalverstraatilta länteen. Paikka on vain aukko seinässä (ks.linkki), mutta jos kulmille osut, huomaat sen kyllä ihmispaljoudesta, jotka notkuvat kojun ympärillä mussutellen ranskalaisannoksiaan. Ranskalaiset täällä olivat TODELLA herkullisen rasvaisia ja rapeita. Ne tehdään alusta asti itse. Näimme kuinka mies laittoi kuoritun perunan "prässiin", painoi sen alas ja vot- sai yhdestä perunasta näin helposti valmiita perunaviipaleita. Sitten vain rasvaan tirisemään ja päälle maustekastiketta, joissa valinnanvaraa riitti. Suosittelemme!

Tällä kertaa emme herkutelleet hollantilaisilla pikkuletuilla, Poffertjeseilla, mutta suosittelen! Pikkulettuset tarjoillaan heti paistamisen jälkeen voin ja tomusokerin kanssa. Ne ovat suussasulavan herkullisia - jos malttaa odottaa että vähän jäähtyvät :)

"Lekker!", sanoisi hollantilainen.