Minulle Chateaubriand on ollut tuntematon pihvi. Tosin muistan Uuno Turhapuron tilanneen sitä jossain vanhassa musta-valko leffassa. Nyt tämä asia piti korjata koska olen suuri pihvien ystävä ja Stokkan lihatiskillä näitä pihvejä lojui. Noloa tunnustaa, mutta itse asiassa en tiennyt ostaessani mikä pihvi tämä Chateaubriand oikein oli… Chateaubriand on paksu, härän sisäfileen keskiosasta leikattu pihvi. Pihvi on saanut nimensä Ranskalaisen Varakreivi François-René de Chateaubriand (1768–1848) mukaan - joko hän tai hänen kokkinsa keksi valmistaa tämän lihapalan.
Valmistus on helppo, niin kuin pihveillä yleensä. Paistoin pihvit valurauta parilassa. Varmista että parila on riittävän kuuma ja laita reilu voinokare pannulle. Voit myös öljytä kevyesti lihat ja ei muuta kuin lihat ruskettumaan.
varaa yksi pihvi per ruokailija
Paistoaika 2 minuuttia / puoli ja saat mediumia.
Mausta pihvin paistunut pinta suolalla ja vastajauhetulla pippurilla. Kypsentämättömälle pihville ripoteltu suola imee pihveistä lihasnestettä ja aiheuttaa pihvin kuivumista.
Suppilovahverokastike
Mietin kuumeisesti mikä kastike Chateaubriandin kanssa tehtäisiin. Googletin ja löysin Wennercon sivuilta suppilovahverokastikkeen Chateaubriandin seurana.
Tuoreita sieniä ei nyt ollut tarjolla, joten käytimme syksyllä pakastettuja suppiksia. Toinen kätevä suppilovahveroiden säilöntätapa on kuivatus. Suppilovahveroa on erittäin helppo kuivata, esim. kokonaisina paperille levitettyinä huoneenlämmössä. Käyttöön otettaessa rouhittujen tai murustettujen suppiksien parin minuutin liotus riittää. Kuivatus tosin hieman sitkistää tätä sientä, joten hyvä hienontaminen kannattaa ennen käyttöä. No, meillä oli siis poimitut sienet pakastettu sellaisenaan ja sulatuksen jälkeen paloittelin niitä hiukan leikkuulaudan päällä pienemmiksi ja ne olivat siten käyttövalmiita. Teimme hiukan niukemman version Suppilovahverokastikkeesta kuin Wennercon ohje oli. Kahden ruokailijan kastikkeeseen laitoimme:
suppilovahveroita (maun mukaan ja riippuen onko tuoretta, pakastettua vai kuivattua saatavilla)
Valmistus on helppo, niin kuin pihveillä yleensä. Paistoin pihvit valurauta parilassa. Varmista että parila on riittävän kuuma ja laita reilu voinokare pannulle. Voit myös öljytä kevyesti lihat ja ei muuta kuin lihat ruskettumaan.
varaa yksi pihvi per ruokailija
Paistoaika 2 minuuttia / puoli ja saat mediumia.
Mausta pihvin paistunut pinta suolalla ja vastajauhetulla pippurilla. Kypsentämättömälle pihville ripoteltu suola imee pihveistä lihasnestettä ja aiheuttaa pihvin kuivumista.
Suppilovahverokastike
Mietin kuumeisesti mikä kastike Chateaubriandin kanssa tehtäisiin. Googletin ja löysin Wennercon sivuilta suppilovahverokastikkeen Chateaubriandin seurana.
Tuoreita sieniä ei nyt ollut tarjolla, joten käytimme syksyllä pakastettuja suppiksia. Toinen kätevä suppilovahveroiden säilöntätapa on kuivatus. Suppilovahveroa on erittäin helppo kuivata, esim. kokonaisina paperille levitettyinä huoneenlämmössä. Käyttöön otettaessa rouhittujen tai murustettujen suppiksien parin minuutin liotus riittää. Kuivatus tosin hieman sitkistää tätä sientä, joten hyvä hienontaminen kannattaa ennen käyttöä. No, meillä oli siis poimitut sienet pakastettu sellaisenaan ja sulatuksen jälkeen paloittelin niitä hiukan leikkuulaudan päällä pienemmiksi ja ne olivat siten käyttövalmiita. Teimme hiukan niukemman version Suppilovahverokastikkeesta kuin Wennercon ohje oli. Kahden ruokailijan kastikkeeseen laitoimme:
suppilovahveroita (maun mukaan ja riippuen onko tuoretta, pakastettua vai kuivattua saatavilla)
0,5 sipuli
1 valkosipulinkynttä
1 rkl voita
1,5 dl kermaa
suolaa
mustapippuria
Paloittele sienet, silppua sipuli ja murskaa valkosipulinkynsi. Laita sienet pannulle ja paista/haihduta liika neste pois. Lisää voi, sipulisilppu ja valkosipulinkynnet ja kuullota läpikuultaviksi. Lisää kerma ja keitä kokoon. Meillä tuli kastikkeesta melkein muhennos, kun kerma hupeni niin reilusti. Wennercon alkuperäisessä ohjeessa kermaa oli yli tuplasti. Mausta kastike makusi mukaan suolalla ja mustapippurilla.
Käytännössä Chateaubriand on siis paras osa sisäfilettä, ei siis muuten poikkea sisäfileestä. Chateaubriand oli todella hyvää, joskin olen ennenkin syönyt laadukasta pihviä. Pihvi kyllä kaipaa mielestäni aina tuhdin seuralaisen. Esim wokatut vihannekset ym. eivät minun makuuni yksin riittä seuralaiseksi kunnon pihville. Kermakastike, pippurikastike ja vaikka tämä suppiskastike sopivat erittäin hyvin. Lisäkkeeksi hyppysellinen valmisti Sukulan uuniperunoita. Oli mukava katsoa lätkän MM-pronssipeli tämän pihvisetin jälkeen!
Paloittele sienet, silppua sipuli ja murskaa valkosipulinkynsi. Laita sienet pannulle ja paista/haihduta liika neste pois. Lisää voi, sipulisilppu ja valkosipulinkynnet ja kuullota läpikuultaviksi. Lisää kerma ja keitä kokoon. Meillä tuli kastikkeesta melkein muhennos, kun kerma hupeni niin reilusti. Wennercon alkuperäisessä ohjeessa kermaa oli yli tuplasti. Mausta kastike makusi mukaan suolalla ja mustapippurilla.
Käytännössä Chateaubriand on siis paras osa sisäfilettä, ei siis muuten poikkea sisäfileestä. Chateaubriand oli todella hyvää, joskin olen ennenkin syönyt laadukasta pihviä. Pihvi kyllä kaipaa mielestäni aina tuhdin seuralaisen. Esim wokatut vihannekset ym. eivät minun makuuni yksin riittä seuralaiseksi kunnon pihville. Kermakastike, pippurikastike ja vaikka tämä suppiskastike sopivat erittäin hyvin. Lisäkkeeksi hyppysellinen valmisti Sukulan uuniperunoita. Oli mukava katsoa lätkän MM-pronssipeli tämän pihvisetin jälkeen!
Sienimetsältä tuli iso kasa suppiksia ja googlettelin aikani kuluksi jotain ruokaohjetta, kun törmäsin tähän.
VastaaPoistaSuppiskastike on sinänsä tuttu, mutta tätä lukiessa tuli sellainen himo vastaavaan settiin, että oli pakko hakea sisäfilettä ja tehdä samanmoinen päivällinen :)
Herkullista.
hienoa että löysit tämän ohjeen. meidänkin mielestä setti oli oikein mainio. tervetuloa uudelleenkin keittiöömme!
VastaaPoistatulin
VastaaPoistase on aina positiivista ?
VastaaPoista